Skandinaaviseen mytologiaan ja magiaan liittyvä Disablot mainitaan mm. Egil Skallagrimssonin ja Hervararin saagoissa sekä Heimskringlassa. Juhla järjestettiin saagojen mukaan joka talvi, jotta voitiin turvata tulevan vuoden satokausi ja hedelmällisyys. Disablotteja vietettiin Vanhassa Uppsalassa suurkäräjien aikaan. Käräjien yhteydessä pidettiin aina suuret markkinat ja markkinoiden jälkeen blotattiin. Blotin ja käräjien yhdistäminen oli käytännöllistä ja yleistä tuohon aikaan, koska molempiin kerääntyi aina paljon väkeä ja tämä helpotti kauppiaiden ja yhteisön toimintaa.  Ajallisesti Disablottia ja käräjiä vietettiin helmikuun lopun ja maaliskuun alun välillä, mutta Disablottia tiedetään vietettäneen myös talvikauden alkamispäivinä eli lokakuun lopussa.

Juhla keskittyi aikoinaan nimenomaan naispuolisten olentojen, disireiden, kunnioitukseen. Disirit ovat naispuolisia henkiolentoja, jotka voivat olla joko hyväntahtoisia tai pahantahtoisia. Islannissa olennoista käytetään myös nimitystä Fylgja, joka on eräänlainen naispuolinen suojelushenki. Yleisesti Disireitä pidetään hyväntahtoisina kuolleiden naispuolisten esi-isien henkinä. Tosin Disireiksi kutsutaan saagoissa myös Valkyrioita ja Nornia, jotka voivat myös olla hyvän- tai pahantahtoisia, mutta aina kuitenkin hyvin voimakastahtoisia. Disireiden valtiattareksi on saagojen perusteella esitetty Freijaa. Vanadis, joka on yksi hänen nimistään tarkoittaa juuri Disirien kuningatarta (tai Vaanien jumalatarta). Hedelmällisyysjuhlissa Freijalla olisi ilman tätäkin asemaa aina paikkansa juhlakaluna, koska hän on nimenomaan hedelmällisyyden jumalatar.

Anglosaxeilla oli ns. modranicht, jolloin juhlittiin esiäitejä eli ”matrooneja”. Juhla ajoittui meidän uuden vuotemme tietämille. Länsisaksalaiset puolestaan kutsuivat naispuolisia jumaluuksiaan idiseiksi ja hekin juhlivat samoihin aikoihin ja samankaltaisesti.

Täysikuut, naiset ja esiäitien henget liittyvät myös 1–2.2 vietettävään toiseen, myös edelleen voimissaan olevaan pakanajuhlaan, nimittäin vanhaan kelttiläisten Imbolc juhlaan, joka sijoittuu talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasaukseen puoliväliin. Juhla liittyy valon saapumiseen, pimeän talven voittamisesta iloitsemiseen, voimien lisääntymiseen auringonvalon lisääntymisen myötä sekä siihen, että luonto alkaa pikkuhiljaa valmistautumaan uuteen elämään. Kyseessä on siis tulen, valon ja hedelmällisyyden juhla, jossa juhlitaan jumalatarta ja Äiti Maata. Aikoinaan juhla yhdistettiin nimenomaan Irlannin Brigit nimiseen jumalattareen, joka oli äitijumalatar ja synnyttävien naisten suojelija.

Nykypakanoilla Disablot ajoittuu yleisimmin talvipäivän seisauksen jälkeen toisen täydenkuun aikaan. Tänä vuonna juhla siis ajoittui ”virallisesti” torstaille 28.1 tai sen jälkeiselle viikonlopulle. Osa kuitenkin siirtää sen mille tahansa viikonlopulle tammikuun lopun ja helmikuun puolenvälin väliselle ajalle ja osa jopa ystävänpäivälle.

Modernissa Disablotissa voidaan Imbolc-juhlan kaltaisesti juhlia myös tulevan satokauden turvaamisen lisäksi yhteisössä alkunsa saaneita raskauksia ja tulevia syntyviä lapsia. Olipa painotus sitten tulevassa satokaudessa tai ihmisolennon hedelmällisyydessä, niin tulella on juhlassa synkän talven taittuessa aina yhtä suuri merkitys. Sen ajatellaan symboloivan aurinkoa, joka on edellytys sille, että siemenet alkavat pikkuhiljaa itämään niin pelloilla kuin muuallakin. Alttarilla on itseoikeutetusti Disirien valtiatar Freija, sekä raskauksien ja synnytysten jumalatar Frigga. Useimmat laittavat alttarilleen myös kuolleiden esiäitiensä kuvia tai esineitä, jotka muistuttavat heistä.