Browsed by
Kuukausi: kesäkuu 2018

Minttu ja maahumala

Minttu ja maahumala

Pitkä kuiva kevät aiheutti sen, että osa touko-kesäkuun yrteistä jäi kokonaan keräämättä ja osan pääsin keräämään vasta nyt, kun sade oli virvoittanut taimet uudelleen kasvuun. Kerään yrttejä osittain ihan puhtaasti mausteeksi, mutta lähestulkoon kaikilla yrteillä on muitakin vaikutuksia kuin kulinarististen nautintojen voimistaminen. Esimerkiksi nyt keräämäni minttu (Menthana, viherminttu) on maukas mauste vaikkapa teessä, jäätelössä tai lampaan kanssa, muttase sisältää öljyjä, jotka voivat helpottaa myös kipeää ja turvonnutta vatsaa. Se sisältää lisäksi antioksidantteja, jotka ehkäisevät tulehduksia parantamalla vastustuskykyä sekä voivat auttaa…

Read More Read More

Siunaaminen, mielipiteitä herättävä aihe shamanismissa

Siunaaminen, mielipiteitä herättävä aihe shamanismissa

Siunaaminen on ikivanha shamanistinen tapa (käytän tässä poikkeuksellisesti shamaania ja völvaa synonyymeina), jossa shamaani välittää hengiltä siunauksen ihmiselle, eläimelle, paikalle, tapahtumalle, esineelle yms. Usein siunaaminen liittyy tietynlaisiin taitekohtiin elämässä, jolloin se voi olla osa seremoniaa, mutta yhtä lailla se voi olla osa muutakin kohtaamista. Joskus shamaani on jopa saattanut erikoistua nimenomaan siunaamisiin siinä missä osa on voinut erikoistua vaikkapa kuolinapuun, sielunpalautuksiin yms. Siunaamisessa on kyse hyvin yksinkertaisesta asiasta eli voiman välittämisestä. Se voima voi olla meitä kaikkia ympäröivän voiman välittämistä,…

Read More Read More

Mehiläisvahavoide

Mehiläisvahavoide

Satuin saamaan käsiini ihanalle tuoksuvaa mehiläisvahaa ja, koska mehiläisvaha on aivan mieletön yleisvoide oikeastaan kaikkeen aina ihottumasta ja rohtuneista huulista nahkaesineiden pehmittämiseen, päätin tehdä voidetta. Ikävä kyllä unohdin työn touhussa ottaa kunnon kuvia. Tämä johtuu osittain siitä, että mehilaisvahavoide kovettuu yllättävän nopeasti kaikkiin työkaluihin, kuten huomaa tuosta purkin reunoistakin, johon sitä kaadoin, joten pieni ripeys ei ole pahitteeksi. Mikäli tarkoituksena on tehdä kenkienhoitovoidetta, niin pelkät perusaineet riittävät, mutta mikäli haluaa voiteen nimenomaan tiettyyn tarkoitukseen, niin voiteeseen lisätään toivottuja yrttejä. Yrttien…

Read More Read More

Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta!

Nocturne Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan…

Read More Read More

Miten pakanallinen maailmankatsomukseni näkyy arjessa?

Miten pakanallinen maailmankatsomukseni näkyy arjessa?

Kun mitä tahansa on tehnyt tarpeeksi kauan, huomaa, ettei enää kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, ja asioista tulee luonnollinen osa itseä, elämää, arkea ja lähes automaationa tekemiään valintoja. Näin saattaa olla siihen asti, kunnes joku kysyy sinulta näistä yksityiskohdista, kuten siitä miten oma vakaumuksesi näkyy siinä, miten elät arkeasi. Olen joutunut paljon miettimään ja joskus selvittelemään ihmisille sitä, miten oma maailmankatsomukseni eroaa perinteisen aasauskoinen maailmankuvasta. On kuitenkin huomattavasti helpompaa kertoa miten völvana hahmotan aasauskon, kuin kertoa miten völvanaolo SEKÄ sen taustalla vaikuttava…

Read More Read More

Aasauskon jumalat arjessa

Aasauskon jumalat arjessa

Aasausko on luonteeltaan voimakkaan polyteistinen. Myytit ovat tarinoita näistä jumalista, mutta niitä ei oleta kirjaimellisesti historiallisina kertomuksina ihmismäisistä jumalolennoista. Aasauskon jumalat ovat kuitenkin täysin todellisia, vaikkakaan eivät useimpien mielestä sellaisia ihmismuotoisia, joista tarinat kertovat. Kuten muissakin maailman uskonnoissa, tärkeää on löytää yhteyden tunne näihin jumaliin. Aasauskossa tämä löytyy muun muassa luonnon kautta; toimimalla harmoniassa luonnon kanssa toimitaan samalla yhteistyössä jumalten kanssa. Osa ihmettelee, miksi ei voisi tyytyä vain yhteen jumalaan. Vastaus on oikeastaan hyvin helppo. Luonnossa törmäämme erilaisiin voimiin, raskaisiin…

Read More Read More

Kuolema ja kuoleminen völvan näkökulmasta

Kuolema ja kuoleminen völvan näkökulmasta

Länsimaisessa maailmassamme kuolema on asia, jota kohtaan tunnetaan suunnatonta pelkoa. Pelko voi olla niin voimakasta, että kuoleman jatkuva läsnäolo kielletään ja sen saapumista yritetään kaikin keinoin pitkittää. Osa olisi jopa valmis antamaan kaiken annettavissaan olevan, voidakseen kokonaan estää kuoleman. Kuolemattomuus linkittyy usein ajatuksissa nuoruuteen ja osa länsimaisesta nuoruuden ihailusta perustuu kenties ajatukseen, että nuoren ja nuorekkaan näköinen ihminen on sisäisestikin vielä niin nuori, ettei kuolo häntä vielä korjaa. Yritetään huijata kuolemaa kiristämällä rypyt suoriksi, istuttamalla päälaelle uusia hiuksia ja ehostamalla…

Read More Read More

Hávamál, Odinin viisaita ajatuksia

Hávamál, Odinin viisaita ajatuksia

Olen paljon puhunut siitä, etten ole varsinaisesti aasauskoinen ja tällä tarkoitan, etten ole jumaluskoinen minkään uskonnon suhteen, ja näenkin enemmän oman aasauskoni polkuna, joka ohjaa ihmisen elämää. Polkuna, joka suhteuttaa ihmisen elämän muuhun maailmaan. Asatrussa eläminen on elämistä harmoniassa oman syvimmän olemuksensa ja ulkoisen luonnon kanssa, jonka osa me olemme. Aikojen alussa Eddan mukaan kaikki oli ilman järjestystä; aurinko ei tiennyt salejaan, kuu ei tuntenut voimiaan, tähdet eivät tienneet missä tuikkia, joten jumalat asettuivat neuvonpitoon ja antoivat kaikelle tien, liikkeen,…

Read More Read More

Haltiat

Haltiat

Olen käsitellyt haltioita osana muinaiskansojen sielunkäsitystä, mutta tällä kertaa ajattelin näin kukkeimman kesän kunniksi antaa palstatilaa haltioille haltioina. Kaikkien pohjoisten kansojen uskomusmaailmaan kuuluu olennaisena osana haltiausko. Haltiat ovat olentoja, jotka asustavat jossakin paikassa halliten sitä. Haltiat jaetaan tavallisesti ihmisten hallitsemien paikkojen haltioihin kuten kodin-, karjansuojan-, riihen-, saunan- sekä kirkonhaltiaan ja luonnonhaltioihin, joita edustavat muun muassa metsän-, veden-, maan-, kallion- ja vuorenhaltiat. Myös joillakin eläimillä on sanottu olevan omat haltiansa, jotka ovat huolehtineet lajin säilymisestä. Haltioilla on kyky vaikuttaa ihmisten elämään ja…

Read More Read More