Browsed by
Kuukausi: marraskuu 2017

Thor

Thor

Thor on Odinin sekä jättiläis-syntyisen maanjumalattaren Jördin (tunnetaan myös nimellä Fjörgyn) poika ja ukkosen jumala. Thorin tärkein tehtävä on ylläpitää järjestystä kosmoksessa ja maailmassa. Thor kasvoi nopeasti isoksi ja vahvaksi ja hän ihmetytti vanhempiaan jo pienenä heittelemällä kymmeniä karhunnahkapaaleja. Thor oli pienenä hyväluonteinen, mutta hänen kerrotaan välillä saaneen suunnattomia raivokohtauksia, joiden aikana hän oli hyvin vaarallinen ja hänen äitinsä, kykenemättömänä vastaamaan näihin kohtauksiin, lähetti Thorin kasvatettavaksi Vingnirin (Siivekäs) ja Hloran (Kuumuus) luokse. Näitä kasvattivanhempia on pidetty mytologiassa elosalamien henkilöityminä. Loppujen…

Read More Read More

Odin

Odin

Viikinkien jumalat ovat hyvin inhimillisiä. Heillä on kullakin omat luonteenpiirteensä ja temperamenttinsa ja sen mukaisesti he myös ratkaisevat ongelmatilanteita elämässään. Heidän maailmansa on hyvin ankara ja karu kuten sen aikainen elämäkin Skandinaviassa oli. Viikinkien jumalat eroavat monien muiden mytologioiden jumalista siinä, että he voivat kuolla. Vaikka he ovatkin jumalia, niin he pysyvät nuorina ainoastaan Idunn jumalattaren omenien avulla, joita heidän on syötävä joka ikinen päivä aina 29 ikävuodestaan lähtien. Jumalat ovat siis hyvin tietoisia omasta kuolevaisuudestaan ja Ragnarökissa tapahtuvasta tuhoutumisestaan,…

Read More Read More

Vastauksia esitettyihin kysymyksiin

Vastauksia esitettyihin kysymyksiin

Miksi kutsut itseäsi völvaksi etkä shamaaniksi? Mielestäni kukaan ei ensinnäkään voi kutsua itseään shamaaniksi, koska se on titteli, jonka muut antavat sen perusteella miten kyseinen henkilö toimii ja mitä hän osaa. Shamaani ei käsitteenä muutenkaan kuvaa sitä mitä olen tai mitä teen, ja olen nimenomaan völva sieluani ja sydäntäni myöten. En ole löytänyt sanaa, joka kuvastaisi paremmin rakkauttani luontoa ja Äiti Maata kohtaan, haluani suojella sitä ja haluani tutkia olevaisen ja salatun ihmeellisyyksiä ja olla osa sitä. Minulle skandinaavinen shamanistinen…

Read More Read More

Erik Punaisen saaga ja seidrin synty

Erik Punaisen saaga ja seidrin synty

Seidriksi kutsuttu uusshamanistinen suuntaus astui ensimmäisiä haparoivia askeleitaan Tukholmassa vuonna 1975, kun Mikael Gejel tarttui saagaan Erik Punaisesta ja siinä neljännessä kappaleessa esiintyvästä völvasta suorittamassa seidr-istuntoa ja hän päätti muutaman ystävänsä kanssa yrittää rekonstruktuoida istunto tämän saagan pohjalta. Saagasta, joka tunnetaan myös Viinimaan saagana, on säilynyt kaksi pergamenttikopiota, joista toinen on noin vuosilta 1306-1308 ja toinen arviolta vuodelta 1420. Varsinaisen alkuperäisen saagan oletetaan olevan peräisin 1200-luvun alusta. Erik Punaisen saagan neljäs kappale menee pääpiirteissään näin (vapaasti suomennettuna): ”Grönlantia vaivasi tuohon…

Read More Read More

Seidr ja shamanismi

Seidr ja shamanismi

Seidr on skandinaavisen shamanismin muoto, joko pohjautuu skandinaavisen mytologian maailmankuvaan. Shamanismi on käsitteenä haasteellinen, mutta yritän avata sitä sen verran, että voin ylipäätänsä käsitellä seidriä, koska seidr on tavallaan käsite käsitteen sisällä. Alkuperäinen shamanismi on ekologinen, animistinen ja panteistinen maailmankuva, jonka ensimmäiset merkit ovat nähtävillä 25 000 vuotta sitten tehdyissä luola- ja kalliomaalauksissa, mutta monet antropologit uskovat shamanismin harjoittamisen ulottuvan jopa yli 100 000 vuoden taakse menneisyyteen. Shamanismia on harjoitettu Siperiassa, Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa, Australiassa, Grönlannissa sekä alkuperäisheimojen keskuudessa Etelä-…

Read More Read More

Thorin vasara (Mjölnir) asatrun symbolina

Thorin vasara (Mjölnir) asatrun symbolina

Thorin vasaran pitäminen kaulassa on nykyäänkin suhteellisen yleistä, mutta se voi syystä tai toisesta herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Osa pitää sitä kaulassa siksi, että heistä se on kaunis historiallinen esine tai siksi, että he nyt vain pitävät sitä mukavana kaulakoruna siinä missä mitä tahansa korua. Osa ihmisistä, ja epäilemättä kiistellyin ryhmä ovat he, jotka käyttävät Thorin vasaraa uusnatsismia symboloivana. Neljäs ryhmä ovat ne ihmiset, jotka tunnustavat aasatruta uskontonaan, ja pitävät Thorin vasaraa kaulassaan symbolisena tunnustuksena sille, että tunnustavat eri vakaumusta…

Read More Read More

Eddan runot

Eddan runot

Aasausko perustuu siis hyvin pitkälle Eddan runoihin ja vanhoihin saagoihin, joten niistä vielä muutama sana. Edda-runot jakautuvat kahteen pääryhmään, Jumaltarustoon ja sankarirunoihin, Runo-Eddaan ja Proosa Eddaan. Viikinkien runoperinteestä koottu, 1670 säkeistöä käsittävä runomittainen vanhempi Edda eli Runo-Edda on syntynyt todennäköisesti vuosien 800-1200 välillä. Sen 1270-luvulla laadittu käsikirjoitus, Codex regius, löydettiin vuonna 1643 Islannista. Nuorempi Edda eli Proosa Edda, myös Snorri-Eddaksi kutsuttu, on islantilaisen Snorri Sturlusonin noin vuonna 1220 kirjoittama neliosainen teos, jonka säilyneet käsikirjoitukset ja katkelmat ovat vuosilta 1300–1350. Snorri…

Read More Read More

Elämänarvot modernissa asatrussa

Elämänarvot modernissa asatrussa

Asatrulaiset pyrkivät erilaisista näkemyksistään huolimatta elämään kunniallisen, merkityksellisen ja hyödyllisen elämän. Elämänarvot perustuvat henkilökohtaiselle vapaudelle ja ovat hyvin yksilöllisiä, mutta suurin osa kokee Edda-runoissa esiintyvät elämänarvot itselleen tärkeinä ja sitoutuvat niihin. Nämä arvot ovat kunnia, viisaus, rehellisyys, omatoimisuus sekä kohtuullisuus. Erityisen tärkeänä koetaan niin sanottu Hávamál tai suomeksi Korkean runo, jonka katsotaan sisältävän Odinin itsensä neuvoja. Isossa-Britanniassa Odinic Rite nimisessä yhteisössäon kehitetty Edda-runojen (erityisesti Havamalin) pohjalta yhdeksän hyvettä, jotka ovat; rohkeus, totuus, kunnia, uskollisuus, kuri, vieraanvaraisuus, itseriittoisuus, tuotteliaisuus ja selviytymiskyky….

Read More Read More

Modernin asatrun synty

Modernin asatrun synty

Asatru sanana on esiintynyt ensimmäisen kerran 1800-luvulla, jolloin tansakalainen N.F.S Grundtvig käytti sitä. Sana muotoutui islannissa asatruksi ja norjaksi åsatruksi. Ruotsinkielessä sana on asatro. Virallista suomennosta sanalle ei ole ja täällä ”aasauskosta” käytetäänkin usein sen ruotsin tai islanninkielistä versiota. Islantilainen asatru on edelleenkin yleisimmin käytetty nimi viikinkiaikaiseen mytologiaan perustuvasta uskosta, mutta vanhaan skandinaaviseen mytologiaan perustuvia uskoja ovat myös mm. vanatro (usko vaani-jumaliin), joka sanana tuli yleisemmin käyttöön vasta 1990-luvulla, ja vanatrulla tarkoitetaan uskoa nimenomaan Freihin, Freijaan, Njördiin ja jos Nerthukseen…

Read More Read More

”Kunnia ennen kaikkea” ja muut viikinkiajan hyveet

”Kunnia ennen kaikkea” ja muut viikinkiajan hyveet

Usein kun halutaan puhua vähättelevään sävyyn elämästä pohjolassa ennen kristinuskon saapumista, mainitaan, miten sen ajan ihmisille kunnia oli tärkein arvo kaikista ja miten se on elämänarvona huonompi kuin esimerkiksi kristilliset arvot. Nykyään puhutaan myös kunniakulttuureista, joissa tärkeintä on säilyttää kasvonsa muiden silmissä, kostaa loukkaukset välittömästi sekä mielellään välttää toisen loukkaamista viimeiseen asti, jottei jouduttaisi koston kierteeseen. Kumpikaan käsitys kunniasta, kristittyjen tai kunniakulttuurien, ei vastaa sitä kunniakäsitystä, joka viikinkien aikaan oli. Kunniaa käsitteenä tai arvona ei voi määritellä meidän ajan käsitteiden…

Read More Read More