Browsed by
Category: Skandinaaviset jumaluudet

Seidraaja, laulava shamaani. Hirvittävä pelkistys

Seidraaja, laulava shamaani. Hirvittävä pelkistys

(Huom. tämä postaus on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2018. ) Olen saanut muutamia kysymyksiä liittyen seidriin yhtenä shamanismin muotona ja laulamiseen. Seidrinhän ajatellaan olevan vain kaksi asiaa eli ennustamista ja laulamista sauvan kanssa eli seidrin harjoittajaa pidetään laulavana shamaanina. Olen kuitenkin harjoittanut tätä kolmekymmentä vuotta ja voin sanoa, ettei tuo ajatus voisi olla kauempana totuudesta. Tuossa ajatusrakennelmassa piilee sellainen ns. Newage-harha eli tietynlainen pelkistys, joka alkaa elää omaa elämäänsä ja hetken kuluttua onkin syntynyt ihan uusi suuntaus, joka kytkeytyy hyvin…

Read More Read More

Vappu, Vanadisablott, Beltaine, Toukoyö, Toukojuhla

Vappu, Vanadisablott, Beltaine, Toukoyö, Toukojuhla

Osa lukijoistani tietääkin jo, että olen hetkellisessä mielenhäiriössä perustanut Helsinkiin noitakaupan ja siihen liittyen olen saanut kyselyitä, että miksi pidän sen koko vapun suljettuna. Syynä siihen on yksinkertaisesti se, että juhlin tuolloin itselleni tärkeimmän jumalattaren päivää. Vappuhan on paljon laajempi käsitteenä kuin mitä karnevaalihumussa foliopallojen seassa voisi kuvitella. Vappu on virallinen liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä, mutta sitä on juhlittu kristillisissäkin maissa jo keskiajalta saakka. Suomen kielen sana vappu on peräisin sanasta Walborga (pyhimys Walpurgis), Valpuri ja 1400-luvulta lähtien Vappua…

Read More Read More

Uusin podcastjakso eetterissä

Uusin podcastjakso eetterissä

Kotikutoiset podcastit jatkuvat ja tällä kertaa aiheena on aasauskoisuus arjessa erään pitkänlinjan aasauskoisen kertomana. https://player.acast.com/skandinaavinen-shamanismi-ja-pohjoinen-noituus/episodes/aasausko-arjessa

Disablot, hedelmällisyyden ja esiäitiemme henkien juhla

Disablot, hedelmällisyyden ja esiäitiemme henkien juhla

Skandinaaviseen mytologiaan ja magiaan liittyvä Disablot mainitaan mm. Egil Skallagrimssonin ja Hervararin saagoissa sekä Heimskringlassa. Juhla järjestettiin saagojen mukaan joka talvi, jotta voitiin turvata tulevan vuoden satokausi ja hedelmällisyys. Disablotteja vietettiin Vanhassa Uppsalassa suurkäräjien aikaan. Käräjien yhteydessä pidettiin aina suuret markkinat ja markkinoiden jälkeen blotattiin. Blotin ja käräjien yhdistäminen oli käytännöllistä ja yleistä tuohon aikaan, koska molempiin kerääntyi aina paljon väkeä ja tämä helpotti kauppiaiden ja yhteisön toimintaa.  Ajallisesti Disablottia ja käräjiä vietettiin helmikuun lopun ja maaliskuun alun välillä, mutta…

Read More Read More

Uusi uutukainen podcast on ilmoilla

Uusi uutukainen podcast on ilmoilla

Niin, kenties ei olisi kannattanut kuvitella, että podcastin teko olisi helpompaa kuin videon tekemeinen, koska olin äärimmäisen väärässä. Tekniikka petti ja editointia ei voinut tehdä lainkaan, ja sen lisäksi prosessia vaikeutti  honottava nuha ja neljä riehuvaa kissaa. Mutta, lupaus on lupaus ja tässä se nyt kuitenkin on. Seuraavat, toivon mukaan ovat ammattimaisempia ja lyhempiä.

Podcastia pukkaa

Podcastia pukkaa

En tiedä johtuuko tämä pimeästä syksystä, ohuesta verhosta elävien ja kuolleiden välillä vaiko vain yleisestä kyllästymisestä tähän korona-aikaan, mutta olen huomannut sen tietynlaisen teennäisen ja silotellun maailman, joka aiemmin oli vain nuorten naisten selfieiden, belfieiden ja vlogien somemaailmassa, tunkeutumisen shamanistiseen ja noitamaailmaankin. Tottakai tämä oli odotettavissa, koska henkisyys on maailmassa lisääntynyt ja siihen tarttuvat nyt myös ne ihmiset, joiden normiarkea on tähänkin asti ollut kauniiden kuvien postaaminen (itsestään) someen.  Some on pullollaan viimeisen päälle tällättyjä, meikattuja, stailattuja ja blurrattuja shamanisteja,…

Read More Read More

Riimuista raapustettua asiaa

Riimuista raapustettua asiaa

Useimmissa palautteissa toivotaan aiheeksi riimuja ja olen muutamaan otteeseen, suhteellisen kriittisesti, kirjoittanutkin riimuista ja niiden käytöstä, mutta yritän vielä kerran hieman asiallisemmin. Riimut ovat skandinaaviseen mytologiaan perustuvassa henkisessä toiminnassa aina aasauskosta seidriin Eddojen ja Havamalin ohella pyhimmät tekstit/symbolit.  Symbolisen pyhyytensä lisäksi ne koetaan seidrissä pyhiksi myös siksi, että ne muodostavat suoraan osan seidrin rituaaleja. Riimuilla on useiden pyhien käsitteiden lailla kuitenkin kaksi merkitystä; eksoteerinen ja esoteerinen. Eksoteerisessa mielessä riimuja käytettään silloin kun niitä käytetään kirjaimina. Siis esimerkiksi silloin, kun riimuilla…

Read More Read More

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä

Kristillinen kynttilänpäivä tuntuu olevan päivä, joka tuntuu meillä vahvistuvan vuosi vuodelta ja nimenomaan pakanapiireissä. Kyseessä onkin taas yksi kristillinen juhla, jonka perusta löytyy huomattavasti kauempaa kuin voisi kuvitella. Kynttilänpäivän nimi juontaa juurensa keskiaikaiseen tapaan vihkiä tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Katolisessa perinteessä päivästä käytetään myös nimitystä Neitsyt Marian puhdistuspäivä ja Suomessakin kynttilänpäivä tunnettiin aiemmin juuri tällä nimellä. Ajallisesti kynttilänpäivän vietto on vuodesta 1772 osunut 2.2. tai lähinnä sitä seuraavalle sunnuntaille. Kristittyjen kynttilänpäivää on vietetty 300-luvun puolivälistä lähtien, jolloin se…

Read More Read More

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Näin loppiaisen aikaan olisi loogista kirjoittaa loppiaisesta, mutta suhtaudun loppiaiskeskusteluun hieman samalla tavalla kuin pääsiäisnoitailuun –siis ovatko he trulleja vai noitia ja onko oikea palmusunnuntai vai lankalauantai. Loppiaiseenkin nimittäin liittyy maassamme kaksi perinnettä (itäinen ja läntinen), joista toisen mukaan joulunaika päättyy 6.1 eli 13 päivää jouluaaton jälkeen ja toisen mukaan taas se päättyy vasta 13.1 siis Nuutin päivänä. Vaikka loppiainen on nimenomaan kristittyjen juhla, niin Suomesta löytyy Nuutin päivään liittyvä vanha perinne eli nuuttipukki, joka kiersi kekripukin kaltaisissa varusteissa joulun…

Read More Read More

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Viettipä pakana sitten yulea, joulua tai talvipäivänseisausta, niin kyseessä on kaikilla samasta asiasta eli auringon ja valon paluusta. Osa juhlii sitä kunnioittaen Aurinkoa, Saturnusta, osa Tammikuningasta, osa Sarvipaistä Peurajumalaa ja osa taas Odinia, Thoria ja Freijaa, vain muutamia mainitakseni. Uuspakanuudessa on vakiintunut tavaksi juhlia nimenomaan talvipäivänseisauksen aikaan ja useimmissa vanhoissa pohjoismaisissakin perinteissä nimenomaan talvipäivänseisaus liittyi vuodenaikojen vaihtumiseen, uuteen elämään ja valon tuloon, ja on siksi ollut varmasti hyvin merkittävä ajankohta. Miten sitten mökinväki itäisessä Karjalassa, perhekunta Uppsalassa tai pariskunta Islannin…

Read More Read More