Browsed by
Kategoria: Skandinaaviset jumaluudet

Disablot, hedelmällisyyden ja esiäitiemme henkien juhla

Disablot, hedelmällisyyden ja esiäitiemme henkien juhla

Skandinaaviseen mytologiaan ja magiaan liittyvä Disablot mainitaan mm. Egil Skallagrimssonin ja Hervararin saagoissa sekä Heimskringlassa. Juhla järjestettiin saagojen mukaan joka talvi, jotta voitiin turvata tulevan vuoden satokausi ja hedelmällisyys. Disablotteja vietettiin Vanhassa Uppsalassa suurkäräjien aikaan. Käräjien yhteydessä pidettiin aina suuret markkinat ja markkinoiden jälkeen blotattiin. Blotin ja käräjien yhdistäminen oli käytännöllistä ja yleistä tuohon aikaan, koska molempiin kerääntyi aina paljon väkeä ja tämä helpotti kauppiaiden ja yhteisön toimintaa.  Ajallisesti Disablottia ja käräjiä vietettiin helmikuun lopun ja maaliskuun alun välillä, mutta…

Read More Read More

Uusi uutukainen podcast on ilmoilla

Uusi uutukainen podcast on ilmoilla

Niin, kenties ei olisi kannattanut kuvitella, että podcastin teko olisi helpompaa kuin videon tekemeinen, koska olin äärimmäisen väärässä. Tekniikka petti ja editointia ei voinut tehdä lainkaan, ja sen lisäksi prosessia vaikeutti  honottava nuha ja neljä riehuvaa kissaa. Mutta, lupaus on lupaus ja tässä se nyt kuitenkin on. Seuraavat, toivon mukaan ovat ammattimaisempia ja lyhempiä.

Podcastia pukkaa

Podcastia pukkaa

En tiedä johtuuko tämä pimeästä syksystä, ohuesta verhosta elävien ja kuolleiden välillä vaiko vain yleisestä kyllästymisestä tähän korona-aikaan, mutta olen huomannut sen tietynlaisen teennäisen ja silotellun maailman, joka aiemmin oli vain nuorten naisten selfieiden, belfieiden ja vlogien somemaailmassa, tunkeutumisen shamanistiseen ja noitamaailmaankin. Tottakai tämä oli odotettavissa, koska henkisyys on maailmassa lisääntynyt ja siihen tarttuvat nyt myös ne ihmiset, joiden normiarkea on tähänkin asti ollut kauniiden kuvien postaaminen (itsestään) someen.  Some on pullollaan viimeisen päälle tällättyjä, meikattuja, stailattuja ja blurrattuja shamanisteja,…

Read More Read More

Riimuista raapustettua asiaa

Riimuista raapustettua asiaa

Useimmissa palautteissa toivotaan aiheeksi riimuja ja olen muutamaan otteeseen, suhteellisen kriittisesti, kirjoittanutkin riimuista ja niiden käytöstä, mutta yritän vielä kerran hieman asiallisemmin. Riimut ovat skandinaaviseen mytologiaan perustuvassa henkisessä toiminnassa aina aasauskosta seidriin Eddojen ja Havamalin ohella pyhimmät tekstit/symbolit.  Symbolisen pyhyytensä lisäksi ne koetaan seidrissä pyhiksi myös siksi, että ne muodostavat suoraan osan seidrin rituaaleja. Riimuilla on useiden pyhien käsitteiden lailla kuitenkin kaksi merkitystä; eksoteerinen ja esoteerinen. Eksoteerisessa mielessä riimuja käytettään silloin kun niitä käytetään kirjaimina. Siis esimerkiksi silloin, kun riimuilla…

Read More Read More

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä

Kristillinen kynttilänpäivä tuntuu olevan päivä, joka tuntuu meillä vahvistuvan vuosi vuodelta ja nimenomaan pakanapiireissä. Kyseessä onkin taas yksi kristillinen juhla, jonka perusta löytyy huomattavasti kauempaa kuin voisi kuvitella. Kynttilänpäivän nimi juontaa juurensa keskiaikaiseen tapaan vihkiä tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Katolisessa perinteessä päivästä käytetään myös nimitystä Neitsyt Marian puhdistuspäivä ja Suomessakin kynttilänpäivä tunnettiin aiemmin juuri tällä nimellä. Ajallisesti kynttilänpäivän vietto on vuodesta 1772 osunut 2.2. tai lähinnä sitä seuraavalle sunnuntaille. Kristittyjen kynttilänpäivää on vietetty 300-luvun puolivälistä lähtien, jolloin se…

Read More Read More

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Näin loppiaisen aikaan olisi loogista kirjoittaa loppiaisesta, mutta suhtaudun loppiaiskeskusteluun hieman samalla tavalla kuin pääsiäisnoitailuun –siis ovatko he trulleja vai noitia ja onko oikea palmusunnuntai vai lankalauantai. Loppiaiseenkin nimittäin liittyy maassamme kaksi perinnettä (itäinen ja läntinen), joista toisen mukaan joulunaika päättyy 6.1 eli 13 päivää jouluaaton jälkeen ja toisen mukaan taas se päättyy vasta 13.1 siis Nuutin päivänä. Vaikka loppiainen on nimenomaan kristittyjen juhla, niin Suomesta löytyy Nuutin päivään liittyvä vanha perinne eli nuuttipukki, joka kiersi kekripukin kaltaisissa varusteissa joulun…

Read More Read More

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Viettipä pakana sitten yulea, joulua tai talvipäivänseisausta, niin kyseessä on kaikilla samasta asiasta eli auringon ja valon paluusta. Osa juhlii sitä kunnioittaen Aurinkoa, Saturnusta, osa Tammikuningasta, osa Sarvipaistä Peurajumalaa ja osa taas Odinia, Thoria ja Freijaa, vain muutamia mainitakseni. Uuspakanuudessa on vakiintunut tavaksi juhlia nimenomaan talvipäivänseisauksen aikaan ja useimmissa vanhoissa pohjoismaisissakin perinteissä nimenomaan talvipäivänseisaus liittyi vuodenaikojen vaihtumiseen, uuteen elämään ja valon tuloon, ja on siksi ollut varmasti hyvin merkittävä ajankohta. Miten sitten mökinväki itäisessä Karjalassa, perhekunta Uppsalassa tai pariskunta Islannin…

Read More Read More

Lucia, skandinaavisen noidan kautta suomalaiseksi kaalinpäävartijaksi

Lucia, skandinaavisen noidan kautta suomalaiseksi kaalinpäävartijaksi

Kiitokset eräälle lukijalle, joka kommentoi Luciaan liittyvää legendaa. Siitä kommentista poiki tämänpäiväinen aihe. Lucian päivää vietetään kristillisessä maailmassa muistuttamassa naisesta, jonka kerrotaan olleen yksi ensimmäisistä marttyyreista maailmassa. Uskonsa johdosta roomalaiset asettivat hänet marttyyriksi 304 jKr. Hän ei kuitenkaan nauti samaa suosiota katolilaisissa maissa kuin muut marttyyrit, Italian tiettyjä alueita lukuun ottamatta. Lucia onkin tällä hetkellä suosiossa vain skandinaavisissa maissa, joissa hän liittyy voimakkaasti kristilliseen jouluperinteeseen. Lucian päivää vietetään 13. päivä joulukuuta, koska hänen uskottiin kuolleen tuolloin, tarkalleen ottaen 13.12.304. Luciasta…

Read More Read More

Odin suuri shamaani ja simanmetsästäjä

Odin suuri shamaani ja simanmetsästäjä

Sain viime postaukseeni varsin kiperää palautetta, jossa epäiltiin, ettei ”kirjoittajalla ole kaikki muumit samassa laaksossa” ja olen toki jäävi arvioimaan muumieni mahdollista sijaintia, mutta muistuttaisin kuitenkin, että shamanistinen tapa katsoa maailmaa, saagoja, mytologioita ja jopa ihan arkielämää eroaa huomattavasti tavallisesta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tavallinenkin tapa luonnistu, mutta nyt olikin nimenomaan tarkoitus raottaa tätä shamanistista näkökulmaa erona esimerkiksi Wikipedian antamiin yleiskuvauksiin Skandinaavisista jumaluuksista sekä tavallaan sukeltaa syvemmälle niiden saagojen symboliikkaan ja maailmankuvaan eli mennä sinne ns. saagojen esoteeriseen maailmaan….

Read More Read More