Migreeni. Se tulee ajoittain. Ensin iskee suunnaton ja kontrolloimaton aggressiivisuus ja lähes luonnottomasti terävöitynyt hajuaisti. Vuorokauden sisällä siitä iskee sahalaitainen aura ensin silmäkulmaan, josta se leviää koko näkökenttään ja tunnin sisällä auran ilmestymisestä alkaa jyskyttävä, vihlova, repivä toispuoleinen päänsärky, valonarkuus, olematon äänensieto ja oksettava olo. Tätä särkyä kestää tasan kolme vuorokautta ja sitten se katoaa jättäen jälkeensä pienen arkuuden päähän vielä vuorokaudeksi, heikon olon ja tunteen, ettei jaksaisi mitään. Migreeni, joka lamauttaa kaiken kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan vähintään kerran kuukaudessa ja sen lisäksi aiheuttaa siltojen polttamisia suuntaan jos toiseenkin ennakko-oireena olevan (verbaalisen)aggressiivisuuden takia.  Kuulostaa epämiellyttävältä ja sitä se kieltämättä onkin, mutta.

Olen hakenut lukemattomia kertoja apua migreeniini (luonnollisesti aluksi lääkäriltä -koska migreenin taustalla voi olla elimellinen syy kuten kasvain, aneurysma tms.) shamaanimatkojen kautta hengiltä, sekä itse tehtyinä, että toisten tekeminä, mutta se ei ole koskaan poistunut, ei edes helpottanut. Tästä syystä olen epäoikeudenmukaisesti epäillyt yhtä lukuisia kertoja omia shamanistisia taitojani siinä missä muidenkin taitoja. Mutta eräällä matkalla kaikki muuttui. Ei siinä suhteessa, että migreeni olisi kadonnut tai edes lievittynyt, vaan siten, että saamani vastaus sai minut tajuamaan, että minun ei ole tarkoituskaan parantua siitä. Kuulostaa oudolta, eikö? Olen tavannut useita shamaaneja, joiden elämää varjostaa jokin pitkäaikaissairaus tai jopa kuolemaan johtava etenevä sairaus, ja he kaikki kokevat sairautensa vahvistavan heitä -ei heikentävän, kuten olisi luonnollista ajatella. Matkallani saama vastaus sai minut tajuamaan, että migreeni on osa minua. Vastaus sisälsi myös suoran selityksen näille kohtauksille, joka ei ollut sama kuin lääkäreiden ehdotus aivoverenkierronhäiriöistä (itse asiassa migreenin syytä ei tiedetä vieläkään) ja jälkeenpäin olen tajunnut, että nämä kohtaukset liittyvät aina johonkin. Eivät siis punaviinin, juuston tai suklaan syömiseen tai hormonihuuruihin, kuten lääkäriliitto sanoo, vaan tietynlaisiin tilanteisiin elämässäni. Joskus kohtaus on iskenyt tilanteessa, jossa olen ottanut hoidettavakseni jonkun henkilön ja täysin salamana kirkkaalta taivaalta huomaan migreenin ennakko-oireiden iskevän. Joskus se on iskenyt juuri ennen jotakin tiettyä tilaisuutta, ennen jonkun tietyn ihmisen tapaamista, ennen tiettyä matkaa, oltaessa menossa tietylle paikalle esimerkiksi luonnossa tai tiettyjä päätöksiä tehtäessä. Migreenini tuntuu yksiselitteisesti liittyvän tietynlaiseen hälytysjärjestelmään, aivojeni f-secureen.

Usein sanotaan, että migreenin henkinen tausta on kolmannen silmän liiallisessa herkkyydessä ja esimerkiksi chakrojen kanssa toimivat kehottavat migreenipotilaita, joilla esiintyy muiden oireiden ohella voimakasta painetta silmän/silmien takana (tuntuu siltä, että tekisi mieli repiä silmä irti paineen helpottamiseksi), keskittymään nimenomaan tämän kolmannen silmän chakran hoitamiseen meditoimalla tai muuten rauhoittamalla. Itse en toimi suoranaisesti chakrojen kanssa, mutta völvana ajattelen, että tässä puhutaan täsmälleen samasta asiasta kuin puhuttaessa ns. shamanistisesta silmästä. Minulla on siis joko liian herkkä shamanistinen silmä, tai sitten aivoni reagoivat shamanistisen silmäni näkemään totuuteen ja varoittavat. Tämä on se tulkinta, jonka sain matkallanikin. Tämän tulkinnan mukaan olen siitä lähtien elänyt ja erikoisinta on se, että omaa migreeniäni ei koskaan ole voinut ennakko-oireiden ilmaannuttua estää millään muulla tavalla kuin lääkkeillä, mutta nyt perääntyessäni tällaisista tilanteista ennakko-oireiden tullessa, tilanne laukeaa ja kohtaus jää tulematta -ilman lääkkeitä.  Yllättäen siis elämääni aikaisemmin lamanneesta sairaudesta tulikin suunnaton vahvuus. Olen oppinut luottamaan näkemääni (siis siihen mitä shamanistinen silmäni näkee) ja saanut migreenini osittain hallintaan. Sanon osittain siksi, että aikuisen ihmisen elämään kuuluu myös epämiellyttäviä ja jopa shamanistisessa mielessä vaarallisiakin velvollisuuksia, jotka yksinkertaisesti vain joutuu suorittamaan ja kohtaamaan ja niistä on poikkeuksetta seurauksena migreeni. Näissä tilanteissa puren edelleen hirvittävästä silmäntakapaineesta huolimatta hampaat yhteen, otan tilanteesta riippuen lääkkeen ja teen mitä vaaditaan.

En väitä, että tämä olisi totuus kaikkien migreenien kanssa, mutta väitän animistina ja völvana, että kaikilla on oma sielunsa, myös sairauksilla. Osa sairauksista voivat olla tai tulla ihmisille vahvuuksiksi, apuvälineiksi ja työkaluiksi. Kaikki ei ole ihmiselle kiusaksi tai vain väistämätöntä kuolemaa jouduttaviksi annettuja tai edes kirouksia tai tarrahenkien aiheuttamia. Shamaanin polulla on usein sairauksia, tauteja, kipua ja särkyä, niin henkistä kuin fyysistä, mutta he suhtautuvat niihin eri tavalla kuin ei-shamanistiset ihmiset. Siitä on niin pitkä aika, kun ajattelin sairauksien olevan vain mikrobien, virusten, bakteereiden tai mutaatioiden aiheuttamia, etten edes muista miltä se tuntui, joten en voi sanoa onko helpompaa vai vaikeampaa ajatella tautien ja sairauksien olevan sielullisia olentoja. Mutta ainakin se muuttaa suhtautumista omaan rooliinsa uhrina -kehossani on sairaus, jolla saattaa olla jotakin asiaa ja kenties minun kannattaisi kuunnella.

 

*Edelleenkään en kirjoituksellani tarkoita sitä, että ihmisen pitää esimerkiksi  infarkti- tai halvausoireita tuntiessaan jäädä miettimään onko tällä nyt jotakin asiaa ja sitten herätä vuorokauden päästä halvaantuneena tai syöpäkasvaimen löytyessä jäädä hetkeksikään tunnustelemaan sen sanomaa, puhumattakaan siitä, että jättäisi lasten sairaudet hoitamatta. Olen lääketieteen suhteen varovaisen skeptinen eli lääketiedekriittinen, mutta totuus on, että jokainen esimerkiksi 5000-vuotta sitten elänyt shamaani olisi riemulla ottanut vastaan suurimman osan siitä tietotaidosta, joka lääketieteellä on tänä päivänä tarjottavana, koska se yksinkertaisesti pelastaa ihmishenkiä, joten terveen järjen käyttö on enemmän kuin suotavaa näissäkin asioissa.