Vappu, Valborg

Vappu, Valborg

Freija, skandinaavisen mytologian toinen tärkeimmistä jumalattarista. Freijan isä on Njord; meren, sään, vaurauden, kaupan, merenkäynnin ja kalastuksen jumala.  Freijalla on kaksi tytärtä, Hnoss ja Gersimi. Freija on siis vaanien sukua ja siksi häntä kutsutaan myös nimellä Vanadis. Freija asuu Fólkvangrissa. Hän ratsastaa kissojen vetämillä vaunuilla ympäri maailmankaikkeutta. Hän on pukeutunut viittaan, joka on tehty haukan sulista. Yhdessä tarinassa Freija ratsastaa Hildisvíní-nimisellä karjulla ja Freijaan yhdistetään myös hevonen.Hänestä kerrotaan, että hän on jumalattarista kaunein ja hän onkin kauneuden, rakkauden ja seksuaalisuuden, himon, vaurauden ja taikuuden jumalatar.Freijan uskotaan antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi. Freijaa pidettiin viikinkiaikaan kaikkein halutuimpana jumalattarena. Freija on naimisissa Odrinin kanssa, mutta mies jättää hänet, tuntemattomasta syystä, ja tämän seurauksena Freija matkustaa ympäri maailmankaikkeutta miestään etsien ja itkien vuolaasti. Kyynelten on ajateltu symboloivan sadetta, joka tuo viljavat sadot ja siten hedelmällisyyttä. Joskus hänen kyynelten on myös kerrottu olevan kultaa. Freijan ulkoisena tunnusmerkkinä kuvataan usein kaulakoru nimeltään Brisingamen. Brisingmen tarkoittaa sananmukaisesti tulikorua ja sanotaan, että koru on pyhä koru, joka alun perin on maannut alkumeren pohjassa ja koru liitetään elämänvoimaan ja hedelmällisyyteen.

Nyt kenties mietit, että miten Freija ja otsikon vappu liittyvät toisiinsa. Aasauskoiset juhlivat keväällä muutamia juhlia, joista toinen on kevätblotti ja toinen, riippuen mihin aasayhteisöön kuuluu, joko Segerblott tai Vanadisablott. Islannissa Segerblott ajoittuu huomattavasti aikaisempaan ajankohtaan kuin meidän vappumme, mutta siitä huolimatta osa pohjoismaisista aasayhteisöistä juhlii vappua nimenomaan Segerblottina. Mutta osa siis juhlii Vanadisablottia vappuna ja sitä nimenomaan juhlitaan Freijan kunniaksi.

1400-luvulta lähtien Vappua eli Valborgin päivää on vietetty saksalaisen pyhimyksen Walpurgiksen kunniaksi. Hänet julistettiin pyhimykseksi nimenomaan 1.5 jasiksi päivää on alettu kutsua Walborgin päiväksi. Ennen tätä päivää ja nimenomaan sitä seuraavaa yötä pidettiin noitien yönä ja aikana, jolloin noidat kerääntyivät ja kokoontuivat lentääkseen luudillaan Brockenille, joka on siis saksalaisten kyöpelinvuori.

Pyhimyksen ajateltiin suojaavan ihmisiä noidilta tuona yönä, mutta varmuuden vuoksi kansalaiset myös mekastivat huutaen, paukuttaen ja torviin puhaltaen pitääkseen noidat loitolla. Mäkien päälle sytytettiin myös kokkoja pelottelemaan ylilentäviä noitia. Saksassa vappuyö tunnetaan vieläkin noitien ja taikuuden yönä.

Auf dem Weg zur Walpurgisnacht, 1760, Teniers d. J.

Jos kokkoja kerran poltettiin Saksassa pelotellakseen noitia yms., niin miksi niitä sitten poltetaan Suomessa, jossa vappu on ylioppilaiden ja työläisten juhla? Ennen kristinuskon tuloa Suomessakin elettiin vapun aikoina pyhiä aikoja. Huhtikuun lopun ja toukokuun alun väliin ajoittuu aika, jolloin on juhlittu auringon ja lämmön saapumista, mutta myös juhlittu vainajia.  Tämä on toinen ajankohta vuodessa, jolloin verhon elävien ja kuolleiden ajateltiin olevan hyvin ohut (toinen aika ajoittuu ns. nykyisen pyhäinmiesten aikaan). Tulilla pidettiin ei-toivottuja vainajia poissa elävien luota.

Freija joka on hedelmällisyyden jumalatar, ansaitsee siis juhlansa aikana, jolloin hedelmällisyys suorastaan ryöpsähtää tulvilleen pitkän talven jälkeen, mutta hän on myös kuolleiden ja noituuden (seidr) jumalatar, joten hän ansaitsee tämänkin suhteen ehdottomasti paikkansa juhlassa, joka ei ole vain kevään, auringon, lämmön, marssien, ylioppilaiden ja skumpan juhlaa.

Comments are closed.