Suomen luonnon lääkekasvit- Sinikka Piippo

Suomen luonnon lääkekasvit- Sinikka Piippo

”Mitä järkeä on tehdä kirja-arvosteluja, eikä koskaan kritisoida mitään?”. Näin minulta kysyttiin jo toistamiseen ja joudun vastaamaan, että eikö ole melko luonnollista hankkia luettavakseen kirjoja, joiden olettaa jo lähtökohtaisesti kiinnostavan itseä? Joskus kirja, jonka voisi kuvitella olevan aiheensa takia upea, onkin vain hyvä ja joskus jopa jätän kirjan kesken, mutta useimmiten tietyn aihealueen kirjat ovat yksinkertaisesti parempia kuin toisten ja siksi olen kenties puolueellinen, mutta sen luulisi olevan ilmeistä, kun ottaa blogin aihealueen huomioon. Aion kuitenkin pitäytyä jatkossakin omassa genressäni ja voin luvata, ettette ikinä saa tässä blogissa luettavaksenne arvostelua esimerkiksi kirjasta nimeltä ”Parisian Chic Look Book: What Should I Wear Today?”

Jokainen lääkeyrteistä kiinnostunut ihminen tietää miten työlästä on hankkia luotettavaa tietoa kasvien turvallisesta käytöstä ja toisaalta taas, jos löytää tietoa joissa on painopiste turvallisuudessa, niin silloin kärsii info lääkkeiden käyttötarkoitusten laajuudesta eli ei uskalleta kertoa kaikkia mahdollisia käyttötapoja. Esimerkiksi Evira sanoo Maahumalasta näin: ”THIE9: Suositellaan käytön rajoittamista. BE10: Myrkyllinen kasvi, joita ei pidä käyttää elintarvikkeissa” ja Piippo kertoo kirjassaan puolestaan näin:”Maahumalan lehdet ja kukalliset versot sopivat salaattiin, puristemehuun, teehen ja voiteisiin” ja kertoo jatkossa tarkemmin eri käyttötarkoituksista sekä lopuksi kertoo varoitukset. Elias Lönnrot teki vuonna 1832 lisensiaattitutkielman suomalaisten maagisesta lääketieteestä ja kirja kuuluu oikeutetusti yrttilääkinnästä kiinnostuneen kirjahyllyyn, mutta kyseinen eepos tuntuu nykyihmisen maailmaan haastavalta jo kielensä takia. Siksi valtaosa tuntemistani ihmisistä myöntävät olevansa aiheesta kiinnostuneita, mutta myöntävät myös, etteivät kuitenkaan ole tulleet hankkineeksi tietoa sen työläyden takia. Siksi tämänkertaisen kasvitieteilijän, biologin ja professorin Sinikka Piipon kirja Suomen lääkekasveista sai minut polvilleni. Muuten, tuo tittelilista ei ole tuossa mistään muusta syystä kuin sitä, että kun puhutaan kasveista, joita ihmiset käyttävät sisäisesti, niin on hyvin olennaista, että kirjoittajalla on todellista tietotaitoa aiheesta. Ja Piipolla todellakin on kompetenssia, mutta myös uskallusta laittaa kasvien kohdalle jopa turvalliset annosteluohjeet, joka on tämän mittakaavan kirjassa uutta. 

Kirja pitää yksissä kansissa sisällään oikeastaan kaiken mitä kasveista ja/tai lääkeyrteistä kiinnostunut voi tarvita. Siinä käydään läpi keruuajat eri kasveille, erilaiset säilöntä- ja käyttötavat sekä käsitellään hyvin laajasti eli jopa 50 tärkeintä suomalaisesta luonnosta löytyvää lääkekasvia. Jokaisen kasvin kohdalla kerrotaan sen historiaa, aineosia, käyttötapoja, vaikutusta sekä miten ja mihin sitä käytetään rohtona, ruokana, juomana ja varotetaan mahdollisista vaaroista kasvinkäytön suhteen. Kirjan lopussa on myös paitsi erikseen sanasto, niin myös luetteloituna eri vaivoihin ja niiden lievittämiseen sopivat lääkekasvit. Teos on myös visuaalisesti kaunis ja selkeä, josta kiitos kuuluu Graafiselle suunnittelijalle Suvi Segercrantzille sekä taittaja Jukka Iivariselle.

Tämä kirja on  aivan mieletön!  Pieni miinus siitä, että kustakin kasvista on vain yksi kuva ja joskus kasvit luonnossa voivat näyttää hieman erilaisilta kuin luonnossa, mutta joku vastuuhan lukijallekin pitää jättää eli ei käytetä kasveja, joita ei varmasti tunnisteta. Jos olet kiinnostunut suomalaisista kasveista ja nimenomaan lääkinnällisessä tarkoituksessa, niin tämä on se kirja, joka sinun on melkein pakko hankkia -tai sitten voit kerätä satoja tunteja vastaavat tiedot netistä (epäilen muuten kokemuksen pienellä rintaäänellä, ettet tule löytämään vastaavia tietoja).

 

 

 

 

Kirjailija: Sinikka Piippo

Graafinen suunnittelija: Suvi Segercrantz
Kustantaja: Tammi
Kirjan julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 208
ISBN: 9789513196097

One thought on “Suomen luonnon lääkekasvit- Sinikka Piippo

Comments are closed.

Comments are closed.