Suomalaisten muinaisusko, Uno Harva, uusintapainos vihdoinkin!

Suomalaisten muinaisusko, Uno Harva, uusintapainos vihdoinkin!

1900 – luvun tunnetuimpia kansanuskon tutkijoita oli Uno Harva, jonka teoksia pidetään edelleenkin yhtenä kattavimmista. Harvan ”Suomalaisten muinaisusko”, vuodelta 1948, on Suomalaisen muinaisuskon ensimmäinen tietoteos ja uskoisin, ettei yksikään aiheesta kiinnostunut ole voinut olla kirjasta ainakaan kuulematta. Se on maamme muinaisuskon merkkiteos ja kuuluu ehdottomasti jokaisen suomalaisuuden juurista ja esi-isiemme muinaisuskosta kiinnostuneen kirjahyllyyn. Satunnaisesti, jos on ollut hyvä onni, on kirjan voinut antikvariaatista löytää, mutta harva on ollut niin onnekas. Nyt teos on kuitenkin ilmestynyt uudelleen ensi kertaa alkuperäisen julkaisunsa jälkeen. Kirja on muuten ennallaan, mutta uudet jälkisanat on kirjoittanut Turun yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen.

Voisin kirjoittaa liuskakaupalla Harvasta, mutta tyydyn tässä nyt siteeraamaan kustantamon ytimekästä kirjoitusta: ”Uno Harva (1882-1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän teki useita tutkimusmatkoja suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan ja Itä-Venäjälle ja julkaisi lukuisia kansainvälisiksi klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia. Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä.”  Uno Harvan teos on muun muassa yksi niistä teoksista, jotka ovat muun muassa Anna-Leena Siikalan kirjan ”Itämerensuomalaisten mytologia” taustalla. Siikalankin kirja on yksi niistä Suomalaisesta muinaisuskosta kiinnostuneiden kirjahyllystä yleisimmin löytyvistä kirjoista.

Saatuani kirjan käsiini, huomasin kohtelevani sitä kuin muita vanhoja teoksiani eli suurella kunnioituksella, varovaisuudella ja hymyssä suin, koska uusintapainoksestaan huolimatta se huokuu samaa arvokkuutta kuin ensimmäinen painoskin. Rakastan kirjoja ja erityisesti rakkaudella kirjoitettuja kirjoja. Tämä kirja ei painoksena ole vanha, mutta se on rakkaudella uusittu ja Harva on sen tiedot suurella intohimolla kerännyt. Nyt uudelleenjulkaistu kirja on jo visuaalisesti kaunis ja kustantamo on tehnyt hienosti siinä, etteivät ole muokanneet kirjan tekstiä moderniin muotoon eli teksti on siis alkuperäisen painoksen muodossa. Sanamuodot ja -valinnat, ovat paikoitellen 2000-luvun lukijalle hieman vieraita, mutta siinäkin piilee yksi kirjan hienouksista. Se nimittäin ikään kuin tuntuisi tuovan juuri tuolla vanhahtavalla kielellään historian nykyihmiselle hieman todentuntuisemmaksi. Vuoden 1948 painoksen takakannessa sanotaan Harvan tavasta kirjoittaa: ”Professori Harva on tiedemiehemme parhaita tyyliniekkoja -hän kirjoittaa nautittavasti, täsmällisen-sattuvasti ja niin helppotajuisesti, että myös maallikko voi vaikeuksitta seurata häntä jokaisella sivulla.” Tuo vanha kuvaus pitää osuvasti paikkansa, vieläkin.

Harva käy kirjassa läpi melkoisen perusteellisesti mm. suomalaisten muinaisuskon maailmankuvaa, Ukon vakkoja, jumalia, haltijoita ja kummittelijoita. Suurinta antia kirjassa on kuitenkin Harvan kyky kuvata esi-isiemme maailmaa, elämää siinä ja tapaa jäsentää elämäänsä näiden eri jumaluuksien ja ilmiöiden kanssa. ” Epäilemättä enemmän kuin mikään muu asia, on ihmistä kiinnostanut hänen oma olemuksensa siihen sisältyvine salaperäisinä ilmiöineen ja samalla elämä itse, jota ei kukaan tietenkään halua kadottaa.” Näin kirjoittaa Harva esi-isiemme ajattelutavasta ja yllätykseksemme voimme huomata, ettei se ole muuttunut miksikään näiden satojen vuosien aikana. Tunnen lämmön sydänalassani jokaikinen kerta huomatessani, ettei nykysuomalainen ole niin kovin erilainen kuin esi-isänsä aikoinaan.  Kirja kuuluu luonnollisesti historiastaan kiinnostuneiden kirjahyllyyn, mutta myös esi-isiemme loitsuista ja niiden taustalla vaikuttaneista ajatuksista kiinnostuneiden kirjahyllyyn.

Olen lukenut Harvan alkuperäisteoksen, useammankin kerran, joten olen jäävi arvioimaan kirjaa uutena kirjana. Mutta voin sanoa, että uusintapainos on, jälkisanoja ja kantta lukuun ottamatta, identtinen alkuperäisen version kanssa, ja se on hyvin olennainen asia tämän, lähes legendaarisen maineen saaneen, kirjan kohdalla. Tiedättekö muuten, miksi Väinämöinen on kuvattuna Olaus Magnuksen Carta marinassa 1500-luvulta, soittamassa Islannin koilliskolkassa? Tai mikä on Piritys ja mihin esi-isämme niitä käyttivät?

 

Kirjailija: Uno Harva
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
E-kirjan julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 520
ISBN 978­952­222­934­2

Comments are closed.