Skandinaavinen mytologia oli 1900-luvulle asti lähes ainoastaan Skandinaavien tuntemaa, mutta pian tarinat viikinkien jumalista ja sankareista levisivät laajemmin Eurooppaan alkaen Saksasta ja Britanniasta. Näihin maihin kristinusko oli levinnyt huomattavasti aikaisemmin kuin Skandinaviaan ja suuri osa heidän omasta Germaanisesta ja kelttiläisestä perinteestään oli kadonnut. Tähän perinteen kaipuuseen ilmeisesti Skandinaavinen mytologia antoi vastauksia ja vetosi suuriin joukkoihin. Britanniassa alettiin kääntää islantilaisia saagoja englanniksi ja Saksassa Wagner sävelsi pohjoisten jumaltarustoon perustuvan oopperansa Nibelungin sormus.  2000-luvun loppupuolella mytologia toimi jo pohjana monelle scifitarinalle, fantasiakirjallisuudelle, miniatyyripelille, larppaajille ja jopa japanilaisille anime-elokuville. Riimuja näkee kaulakoruina, tatuointeina ja erilaisina graafisina toteutuksina mainosteksteissä. Skandinaavinen mytologia elää siis voimakkaasti nykypäivän populaarikulttuurissa ja on läsnä lähes kaikkialla. Alue on niin laaja, että yksistään siitä saisi kirjoitettua oman kirjan, joten tässä tyydytään hyvin pintapuoliseen raapaisuun.

Kirjallisuudessa skandinaaviseen mytologiaan perustuvia teoksia on paljon, mutta tunnetuimpia ovat epäilemättä J.R.R. Tolkienin teokset Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Tolkien itse kertoo teostensa olevan hyvin voimakkaasti skandinaviseen mytologiaan pohjautuvia ja kirjojen suosion myötä suuri osa hänen fantasiamaailmastansa siirtyi yleisesti fantasiakirjallisuuden rakennuspalikoiksi ja nykyään lähes kaikista fantasiakirjoista löytyvät pakollisina elementteinä alun perin skandinaaviseen mytologiaan kuuluneet kääpiöt ja haltiat. Tolkien käytti teoksissaan myös runsaasti riimuja, jotka kaikkien asiaan perehtyneiden riemuksi myös ovat luettavissa eli ne muodostavat järkeviä lauseita. Elokuvassa Hobbitti –sinne ja takaisin, riimu (Fehu) löytyy Bilbo Reppulin oven raaputettuna. Tolkien opetteli mm. islanninkielen voidakseen lukea saagat alkuperäisellä kielellä, hän oli myös kiinnostunut suomalaisten Kalevalasta ja sanotaan hänen teoksensa, Silmarillionin, pohjautuvan juuri Kalevalaan. Myös J.K.Rowling on käyttänyt teoksissaan useita skandinaaviseen mytologiaan kuuluvia hahmoja, kuten kotitontut, aarteita ja koruja takovat ja aarreholveja hallitsevat ärtyisät ja muihin varauksella suhtautuvat kääpiöt/maahiset sekä kuolonsyöjä ja ihmissusi Fenrir Greyback. K.A. Appelgaten suositussa 12-osaisessa fantasiakirjasarjassa, Everworld, esiintyvät suuressa osassa Loki ja Hel. Neil Gaimanin kirjoissa seikkailevat mm. Loki, Odin ja monet muutkin mytologian hahmot. Halon, joka on ennen kaikkea videopelisarja, mutta myös kirjasarja, perustuu voimakkaasti pohjoiseen mytologiaan. Sarjassa on paikannimiä kuten Bifrost, Utgard, Valhalla ja kahden keskeisimmän tekoälyisen hahmon nimet ovat johdettu Lokista ja Sifistä. Moniin muihinkin paikkoihin ja nimiin liittyy Halossa viittauksia mytologiaan ja suurimmalla osalla on skandinaaviset esi-isät. Mytologiaan perustuu myös tarina, joka kertoo kuningas Arthurista ja miekasta kivessä. Tarina muistuttaa kovasti Volungasaagassa olevaa tarinaa Odinin puuhun upottamasta miekasta, jonka saa irti vain se joka on miekan arvoinen.

Sarjakuvissa Thor esiintyy useissa Marvelin, suuren amerikkalaisen sarjakuvakustantamon, sarjoissa, kuten The Avengers. Sarjoissa esiintyvät myös monet muut jumalat kuten Odin ja Loki sekä jumalattaret ja myyttiset hahmot.  Pohjoiset jumaltarustot ovat myös esimerkiksi japanilaisen animesarjakuvan “Matantei Loki Ragnarök” taustalla sekä verkkosarjakuvahahmon Yuukin taustalla. Yuuki muuttuu valkyyriaksi voidakseen taistella Surtia ja jättejä vastaan. Myung-Jin Leen mangasarjassa “Ragnarök”, ennustus käy toteen ja jumalat joutuvat taisteluun ja mangasarjassa “Vinland Sagassa” tapahtumat sijoittuvat 1100-luvun Islantiin. Tanskalaiset ovat tehneet sarjakuvan Valhallasta, jossa luonnollisesti esiintyvät kaikki mytologian hahmot ja Brat-halla nimisessä verkkosarjakuvassa kuvataan jumalien kouluaikoja, jossa Odinilla ja Friggalla on täysi työ pitää nuoremmat, kuten Thor ja Loki, kurissa. The Order of the Stick (OOTS) verkkosarjakuvassa kuvataan jumalista mm. Thor, Sif, Loki ja Odin.  René Goscinnyn ja Albert Uderzon sarjakuva-albumissa Asterix ja normannien maihinnousu vuodelta 1966 ja siihen perustuvassa elokuva Asterix ja viikingit vuodelta 2005 on myös verraton mytologiaan liittyvä sarjakuva.

Klassisessa musiikissa Skandinaavinen mytologia on vaikuttanut kenties tunnetuimmin Richarg Wagnerin neliosaisessa oopperassa Nibelungin sormus, joka perustuu muun muassa Eddoihin ja Volsungien saagaan. Rooleissa ovat Odin, Frigga, Freija,Sigmund ja nimekäs lista valkyyrioita. Mats Wendt puolestaan perusti 16-tuntisen sinfoniansa Victor Rydbergin Eddan käännettyihin teksteihin.

Voimakkaimmin skandinaavinen mytologia näkyy ja kuuluu nykyään kenties heavy-musiikissa. Manowarilla esimerkiksi on lukuisia julkaisuja, kuten esimerkiksi albumit God of War, Sign of the Hammer ja laulut Thor ja Gates of Valhalla, jotka viittaavat mytologiaan. Niin sanottu viikinkimetalli-musiikki perustuu jo nimensäkin mukaisesti mytologiaan ja sen tunnetuimpia edustajia ovat kenties yhtyeet; Tyr, Amon Amarth ja Turisas. Norjalais-saksalainen metalliyhtye Leave´s Eyes on tehnyt levyn liittyen Vinlandin saagaan sekä skandinaaviseen mytologiaan noin yleisemmin liittyvän albumin Njord. Myös saksalainen heavybändi Rebellion on tehnyt viikinkien historian perustuvan albumin. Jopa Led Zeppelinillä, Jethro Tullilla ja Blind Guardianilla on viikinkien mytologiaan liittyviä lauluja, kuten myös Kanadalaisella Melissa Auf der Maurilla, jonka albumi Out of Our Minds keskittyy skandinaaviseen mytologiaan.

Mytologiaan liittyen on tehty myös lukuisia televisiosarjoja, joista suuri osa Tanskassa. Yksi on Suomessakin esitetty sarja joulu Valhallassa. Minisarja”Dark Kingdom: The Dragon King” perustuu mytologiaan, kuten myös sarja “tähtiportti”, jossa kerrotaan Asagardin “rotuisista” hahmoista. Rotu (Skandinaaviset jumalat) on vahva, mutta ystävällinen ja se on tullut auttamaan ihmiskuntaa. Thor, Asagardin neuvoston jäsen, on usein nähtävä hahmo sarjassa. Televisiosarja Xenassa puolestaan Odin ja valkyyriat ovat vierailleet useita kertoja ja Tohtori Whossa oli jakso liittyen Fenrir suteen. Hercules sarjassakin on nähty muutama jakso, jossa on mukana Asagård ja jumalia ja Supernatural sarjassa on käsitelty skandinaavista mytologiaa useissa jaksoissa. Tällä hetkellä suosituin aiheeseen liittyvä lienee sarja Viikingit, kanadalais-irlantilainen televisiosarja, jota on esitetty vuodesta 2013 ja jossa esiintyy nykyään kaksi suomalaistakin näyttelijää.

Elokuvista ensimmäinen lienee “The Vikings” vuodelta 1958, jossa kuvataan Odinin-palvojia ja päähahmot muistuttavat Odinia, jolta puuttuu toinen silmä ja Tyriä, jolta vastaavasti puuttuu toinen käsi. Jim Carrey puolestaan esittää elokuvassa The Mask –naamio vuodelta 1995, miestä, joka löytää Lokille kuuluneen naamion ja sen jatko-osa, Son of the Mask vuodelta 2004, pohjautuu myös mytologiaan. Ingmar Bergman ohjasi elokuvan Junngfrukällan vuonna 1960 ja se kertoo keskiaikaisesta Ruotsista, jossa Odinin palvoja vapauttaa Odinin mahtavat ja pimeät voimat valloilleen. DreamWorksin lapsille suunnattu animaatioelokuva “Kuinka koulutat lohikäärmeesi” pohjautuu sekin löyhästi mytologiaan. Tunnetuin skandinaaviseen mytologiaan perustuva elokuva lienee kuitenkin tällä hetkellä Marvellin sarjakuviin perustuva elokuva “Thor”, josta ensimmäinen julkaistiin vuonna 2011 ja toinen vuonna 2013 ja kolmas ilmestyi 2017. Marvel on myös tuottanut elokuvan “The Avengers”, joka kertoo mm. Lokista pahanteossa.

Skandinaavinen mytologia tarjoaa upean näyttämön myös videopeleille ja sitä onkin käytetty lukuisissa ja taas lukuisissa peleissä joko suoraan tai mukaillen. Esimerkiksi Ragnarök online peli perustuu täysin mytologiaan ja jopa Tomb Raiderissa on viittauksia mytologiaan; Lara Croft käyttää Mjölniriä aseenaan ja hänen äitinsä kerrotaan käyneen Nilfheimissa. Pelejä on niin paljon, että mainittakoon niistä tässä vain muuta nimeltä; Yu-Gi-Oh!, StarCraft, Dungeons and Dragons, Max Payne, Final Fantasy sarjat, Halo, Viking: Battle for Asgard, Eve Online, Castle of the winds, Marvelin Ultimate Alliance ja Thor: God of Thunder, Neverwinter Nights, Odin Sphere, Rune, RuneScape,  Fire Emblem: The Sacred Stones, World of Warcraft, World of Warcraft: Wrath of the Lich King, Age of Empires: Mythologies, Tales of Symphonia, Boktai, La Tale, Heroes of Newerth, Dark Age of Camelot, The Elder Scrolls V: Skyrim ja kuinka kesytät lohikäärmeesi. Pelejä on loputon määrä ja voidaan varmasti sanoa, että kaikki, jotka perustuvat fantasiaan tai historiaan sisältävät todennäköisesti ainakin joitain viittauksia skandinaaviseen mytologiaan. Miniatyyripeleissä kuten Warhammer 40.000 on kokonaisia scifiviikinkiarmeijoita.

Urheilussa voimme törmätä viikinkiperäisiin nimiin, kuten esimerkiksi Viking fotball, Minnesota Vikings ja kukapa ei olisi kuullut laivayhtiöstä tai ruohonleikkurifirmasta, joka käyttää viikinkiä nimessään.

Moderni asartru on alueellisesti suhteellisen laajalle levinnyt ja saatamme törmätä sen edustajiin myös uutisia katsoessamme. Esimerkiksi aikoinaan uutisoinneissa Afganistanin rauhanturvajoukoista näkyi usein ajoneuvojen kyljistä valkyyrioiden nimiä, tanskalaisten sotilaiden kypäristä löytyy pieniä maalattuja Thorinvasaroita, ja kuuluisin uutinen lienee norjalaisten rauhanturvaajien esittämä taisteluhuuto ”Valhallaan!”, joka koettiin hyvin provokatiivisena.

https://www.youtube.com/watch?v=6qP9EaPa8dg

Onko näiden tekojen ja symbolien käytön tarkoitus olla vain provokatiivista vai liittyykö niiden käyttö kyseisten rauhanturvaajien vakaumuksen näyttämiseen, sitä ei varmuudella voi kukaan sanoa. Yhdysvalloissa asevoimiin nimittäin värväytyy vuosittain asatrulaisia, joille armeijaan liittyminen on uskontoonkin liittyvä kunnia-asia, ja he lähtevät myös innokkaasti kansainvälisiin tehtäviin. Heidän vakaumukseensa kuulu ajatus, että kuollessaan taistelussa pääsee Valhallaan. Heillä Thorin vasara roikkuu kaulassa aivan kuten kristityillä risti.