Kivilabyrintti

Kivilabyrintti

Kivilabyrintti on nimensä mukaisesti spiraalinmuotoiseksi labyrintiksi rakennettu kivimuodostelma. Muodostelmista on käytetty nimiä kuten; jätinpolku, jättiläisen tie, nunnantarha, Laiskan-Jaakon rinki, Pietarin leikki ja jatulintarha, joka on Suomessa yleisin nimitys. Jatulintarha tarkoittaa itseasiassa jättiläisten tarhaa ja on saanut nimensä tarinoiden alkuperäiskansasta, jatuleista, jotka asuttivat Lappia ennen saamelaisia.  Kansa oli isoa ja rotevaa ja inhosi ihmisiä. He harjoittivat noituutta ja halusivat vallata koko Lapin. Lopulta saamelaiset kuitenkin onnistuivat pääsemään eroon jatuleista, vaikka nämä saivatkin apua itseltään hiideltä. Jatuleiden on ajateltu edustaneen, milloin keitäkin muinaisen Skandinavian heimoja, jotka ovat alueella toimineet ja sotineet paikallisten kanssa, mutta mahdollista on sekin, että kyseessä on vain taru.

Kivilabyrintteja sijaitsee pitkin Suomen rannikkoa mm. Hailuodossa, Sipoossa, Iissä, Haukiputaalla, Pyhäjoella, Keminmaassa, Haaparannalla, Tervolassa ja Ahvenanmaalla. Niitä löytyy myös Ruotsin sekä Norjan rannikolta, ja ne on usein rakennettu mukulakivipelloille. Norjassa kivilabyrintteja on löydetty noin viisikymmentä, Ruotsista sataviisikymmentä ja Suomesta kolmesataaviisikymmentä. Suomessa labyrintit ovat usein vain rannikon tuntumassa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa niitä löytyy myös sisämaasta. Vaikka pohjola on kunnostautunut kivilabyrinttien määrässä, niin niitä tavataan kuitenkin lähes kaikkialla maailmassa. Niitä on myös   muun muassa Saksassa, Islannissa, Englannissa, Venäjällä, eri puolilla Aasiaa ja Intiassa.

Uskotaan, että vanhimmat kivilabyrintit on kasattu jo pronssikaudella, kun taas nuorimmat ovat vain muutaman sadan vuoden takaa. Suomessa tiedetään, että niitä on ladottu vielä 1800-luvulla. Vanhimmat labyrintit löytyvät kuitenkin Kreikasta ja niiden iäksi on arvioitu n. 4000 vuotta. Onkin epäilty, että kivilabyrinttien rakentaminen levisi Pohjolaan saakka nimenomaan viikinkien matkassa. Viikingit saattoivat nähdä labyrintteja matkoillaan silloiseen Konstantinopoliin.

Kivilabyrinttien tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon, mutta osa tutkijoista uskoo niiden liittyneen palvontamenoihin, ja usein ne on yhdistetty hedelmällisyysrituaaleihin. Tarinoiden mukaan neitsyt seisoi kehän keskellä ja valittu mies haki hänet pois kulkien kehän polkuja sisään ja neidon kanssa ulos. Palvontamenojen puolesta puhuisi sekin, että monet labyrintit sijaitsevat pronssikauden hautaröykkiöiden lähellä. Ahvenanmaan saariston keskiaikaisissa kirkoissa ja mm. Sipoon vanhassa kirkossa esiintyy myös labyrinttiaiheisia seinämaalauksia.

Sipoon vanhasta kirkosta löytyvä piirros

Labyrintit on rakennettu niin, että niissä on yleensä 12 kehää ja keskellä on seisontapaikka, kun tämä keskikohta on saavutettu niin kehä johtaa samaa tietä ulos.

Seidrissä kivilabyrintteja tai samaan malliin rakennettuja labyrintteja (voidaan tehdä talvella, vaikka lumeen) kutsutaan Odinin labyrinteiksi. Niitä rakennetaan usein seidristuntopaikoille tai muuten pyhille paikoille. Kehän keskeltä ei tosin löydy neitoa, vaan Odinin patsas ja kehässä kulkeminen on osa rituaalia, jolla saavutetaan tietty mielentila.

Comments are closed.