20.3 vietetään kevätpäiväntasausta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maailmassa eli maapallon akseli on hetken ihan suorassa ennen kuin se alkaa taas kallistua. Maailma on siis pienen hetken täysin tasapainossa. Tämän jälkeen päivä alkaa minuutti minuutilta olemaan pidempi kuin yö meillä täällä pohjoisessa.

Pakanat puhuvat usein myös Ostarasta. Ostara onkin germaaninen nousevan auringon jumalatar, joka yhdistettiin kevääseen. Anglosaksit kutsuivat häntä puolestaan Eostraksi ja hän on siis antanut pääsiäiselle sen englanninkielisen nimen (Eastern). Pääsiäinen ja kevätpäiväntasaus eivät siis ole sama asia, mutta käytännössä nämä juhlat menevät sulavasti sekaisin johtuen siis osittain tuosta pakanajumalattaresta, jonka muuten uskottiin liikkuvan maan päällä jäniksen hahmossa munien värillisiä munia. Munia puolestaan on pidetty eri puolilla maailmaa hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvana. Kevätpäiväntasauksen aikaan oli aika juhlia seuraavan satokauden valmisteluja ja tulevaa hedelmällisyyttä.  Suomessa taas vanha kansa puhui Kevät-Maariasta, joka tarkoitti 25.3 olevaa päivää.  Tämä oli muuten se päivä, kun vanha kansa ajatteli Jeesuksen saaneen alkunsa ja päivä on muutamissa Baltian maissa vielä naisten pyhä. Vanhempaa perua nimelle on Marjanpäivä tai Punamarjanpäivä. Silloin syötiin punaisia marjoja, juotiin punaisia juomia ja ennustettiin tulevia säitä. On myös esitetty, että Marja olisi itse Päivätär, suomalaisen mytologian elämän äiti.

Maaliskuun lopussa Äiti Maa, elämän äiti herää, luonnon elinvoima herää ja se näkyy elämänmerkkeinä luonnossa. Entisaikaan tätä heräämistä seurattiin muun muassa muuttolintujen paluun, lumien sulamiseen ja jäiden lähtöön sekä kalojen kutuun liittyvistä merkeistä. ”Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii ja ojat täyttää” sanottiin aikoinaan Honkajoella ja Hyrynsalmella puolestaan mietittiin, että jos yhdeksäs ja kymmenes päivä maaliskuuta eli ns, vastuupäivinä, vielä tuuli pohjoisesta, niin silloin joka kuu kesästä tuuli pohjoisesta. Mutta jos taas näinä päivinä oli etelätuuli, niin luvassa oli hyvä kesä. Elinvoiman lisääntyminen näkyy myös siten, että keväällä hormonit alkavat hyrräämään kaikkialla luonnossa ja ainakin Skandinaviassa kevät oli saagojen mukaan varsin villiä aikaa huipentuen juhannukseen, jolloin pyörittiin ja piehtaroitiin yömyöhään kasteisilla niityillä alasti. Sanotaan, että kristittyjen pääsiäinenkin on aikoinaan pistetty tarkoitushakuisesti pakanoiden pyhän yhteyteen, jotta pakanoiden riettaat pyhät saataisiin naamioitua puritaaniseksi hengen juhlaksi ja käännyttäminen sujuisi helpommin. Tämä on epäilemättä osaksi totta ja ainakin useimpien muiden pyhien kuten joulun ja juhannuksen kohdalla, mutta uskonnollisena juhlana pääsiäinen on kuitenkin saanut alkunsa jo noin tuhat vuotta kristinuskoa vanhemmasta juutalaisten pääsiäisjuhlasta. Juutalaisethan viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisensa muistoksi. Tästä hepreankielisestä juhlasta pesah puolestaan juontaa osaksi suomen sana pääsiäinen. Osaksi se taas on Agricolan keksimä sana, jolla kuvattiin paastosta pääsemistä.

Viettipä sitten kevätpäiväntasausta, ostaraa, pääsiäistä, Marjanpäivää tai ei mitään näistä, niin maaliskuun loppu on lupaus elämän alusta, hedelmällisyydestä ja kasvusta. Tätä aikaa pakanat suuntauksistaan riippuen juhlivat joko tasapainon hakemisen aikana (nimenomaan kevätpäiväntasauksen hetki) tai sitten juhlaan liittyy valon lisääntyminen ja hedelmällisen ajan paluun juhliminen. Moni suorittaa kotonaan kevätsiivouksen ja sen jälkeen koristelee kotiaan keväisillä kukkasilla sekä väreillä. Kevätsiivoukseen kuuluu myös henkinen siivoaminen ja vanhoista asioista eroon pääseminen. Kevätpäiväntasauksen aikaan voidaan tehdä myös ensimmäiset kylvöt (Suomessa toki vasta sisällä) ja vaihtaa esimerkiksi kukkamullat. Oma juhlimiseni painottuu nykyään enemmän kunnioittamiseen ja haltioitumiseen, joten mieluiten vietän kevätpäivänseisausta yksin metsässä pienen rituaalin muodossa, nauttien talven taittumisesta ja Äiti Maan heräämisestä. Tai jos ihan villiinnyn kevätauringosta, niin saatanpa pistää pienen blotin pystyyn talven taittumisen kunniaksi ja kutsun vieraikseni vaanijumalat ja –jumalattaret, koska heidän ajatellaan edustavan juuri sitä hedelmällisyyttä ja uuden elämän syntyä.