Kasvorekonstruktiomenetelmällä kasvot tytölle menneisyydestä

Kasvorekonstruktiomenetelmällä kasvot tytölle menneisyydestä

Täällä pukkaa nyt kausitautia, joten blogi on vielä toistaiseksi sairaslomalla. Linkitän kuitenkin mielenkiintoisen jutun, joka tuo menneisyyden ihan iholle. Kyseessä on MSc Heidi Kuivaniemi-Smithin tekemä kasvorekonstruktio hautausmaana toimineesta järvestä tai lammesta, joka on ajoitettu pääosin arkeologisten esineiden perusteella 400-800-luvuille, löytyneelle pääkallolle.

” Pohjoismaiden merkittävimpiin arkeologisiin kohteisiin kuuluvasta Isonkyrön Levänluhdasta on löytynyt vuosien saatossa noin sadan ihmisen luita. Anna Wessmanin (2009) mukaan paikka on ollut pieni hautausmaana toiminut järvi tai lampi, joka on ajoitettu pääosin arkeologisten esineiden perusteella 400-800-luvuille. Yhdestä Levänluhdasta löytyneestä ihmisen sääriluusta tehdyn aiemman radiohiilianalyysin mukaan luu on peräisin vuosien 437-655 väliltä (Formisto, 1993). Levänluhdan läheisyydessä Pohjanmaan Vöyrissä on samankaltainen ja samaan aikakauteen ajoittuva kohde, Käldamäki, josta on myös löydetty ihmisluita, muun muassa kokonainen ihmisen pääkallo sekä alaleuka. Nämä ovat hyvässä säilössä Museoviraston kokoelmissa ja luut ovat ikäänsä nähden erittäin hyvässä kunnossa. Tämä mahdollisti yli tuhannen vuoden takaisen yksilön kasvojen luomisen niin sanotulla kasvorekonstruktiomenetelmällä, jota käytetään rikosten uhrien henkilöllisyyden löytämisessä silloin kun luiden lisäksi ei ole muuta todistusaineistoa. Rekonstruktiota tehdessä tulee kunnioittava tunne. On hienoa luoda kasvot yksilölle, joka joskus katsoi toista ihmistä silmiin.”

Comments are closed.