Rakastan kesää ja yritän olla valittamatta, mutta rajansa kaikella. Helle on niin sietämätön, ettei jaksa tehdä mitään ja ajattelukin tuntuu liian työläältä. Alun perin postauksen jäniksestä piti tulla heti kuunpimennyksen jälkeen, mutta aivot kieltäytyvät yhteistyöstä, ja kirjoittamisen sijasta olen löytänyt itseni viimeaikoina istumasta lähes apaattisena varjoisessa ja mahdollisemman tuulisessa paikassa. Tästä kyseisestä paikasta, jonka läheisyyteen olemme laittaneet matalia vesiastioita juoma- ja kylpyastioiksi eläimiä varten, on muuten oivallinen tilaisuus seurata  eläinten edesottamuksia ja se tuntuukin olevan ainoa, joka tuo tuulen ohessa edes jotakin iloa tähän hellepätsiin. Hetken aikaa olin jo kirjoittamasta Muspelheimista, yhdestä Yggdrasilin maailmasta, tulimaasta, jota hallitsee tulijätti Surtr. Maa on niin kuuma, että siitä nousee jatkuvasti kuumaa höyryä ja…näin pitkälle pääsin, kunnes tuli kertakaikkinen stoppi näihin kuumiin asioihin tässä säässä. Joten aiheeksi päätyi jänis. 

Pihallamme on jo vuosia asustanut pienehko rusakko ja sen jälkikasvukin, ennen kuin ne siirtyvät naapuruston niityille. Sillä on ihan omat metkunsa, joita on ollut hauska seurata. Olemme tehneet sopimuksen, jonka mukaan se saa ruoakseen omenoita, porkkanoita, salaattia, kaalia yms. muuten kompostiin menevää, ja vastineeksi siitä, se jättää hedelmäpuuni rauhaan.  Viime talvena pihallemme ilmestyi myös kani. Sen omistajaa yritettiin turhaan löytää, eikä kani antanut itseään ihmiselle kiinni. Ihmisarkuudestaan päätellen kyse oli eläimestä, joka ei ollut tottunut ihmiseen. Myöhemmin keväällä se löysi kaverikanin, ja jonkin aikaa ne liikkuivat pareina naapuruston pihoilla.

Jänis liitetään monissa kulttuureissa magiaan, kuuhun, pitkään elämään ja kuolemattomuuteen. Hedelmällisyyssymbolina jänis liitetään voimakkaasti myös kevääseen ja uuteen elämään. Jänis oli muinaisille egyptiläisille pyhä eläinja se liitettiin nimenomaan kuuhun. Kasvavaa kuuta symboloi urosjänis ja vähenevää naaras. Kiinassa puolestaan kuujänis valmisti huhmareessa ikuisen elämän eliksiiriä ja toimi kuuhun paenneen jumalattaren viestintuojana. Vielä tänäkin päivänä jänis tuo kiinalaisille onnea. Onnea tuottavana sen käpälää pidettiin ihan meillä kotosuomessakin vielä taannoin. Skandinaavisessa mytologiassa jänis on yksi Freijan eläimistä ja germaanisissa mytologioissa se nähdään myös Holdan (hänestä on tulossa kirjoitus syksyllä) lyhtyjä kantavana seuraajana. Euroopassa jänikset liitettiin aikoinaan hyvin voimakkaasti noitiin ja jänisten ajateltiin olevan noitien apulaisia, paroja tai jopa muotonsa jäniksiksi muuttaneita noitia. Jänis on myös toiminut mustan magian symbolina. Jänis on nähty myös kuoleman enteenä, ja jäniksen tappaminen suruaikana toi taloon onnettomuuden.  Newagelaiset, joilla on jokaiselle voimaeläimelle tietyt määritellyt ominaisuudet aivan kuten horoskoopeissa, ajattelevat jäniksen voimaeläimenä edustavan yritteliäisyyttä, nopeutta niin toiminnassa kuin ajattelussakin, muutosta sekä kuolemattomuuden mysteeriä. Niin ja jänishän on myös yksi merkki kiinalaisten horoskoopissa. Osa nykyaikaistakin pakanoista ajattelee jumalattaren näyttäytyvän jäniksenä ihmisten maailmassa ja siten jäniksen näkeminen tuo hyvää onnea ja voi olla jopa merkki jumalattarelta. 

Sitten meillä on vielä Ihmemaan Liisan valkoinen jänis, josta voisi kirjoittaa sivujen tutkielman, mutta tunnetuin jänis lienee meille kuitenkin ns. pääsiäispupu ja ensimmäiset kirjalliset tiedot munia tuovasta pääsiäispupusta ovat 1600-luvun loppupuolelta Heidelbergistä Saksasta. Pupu muuten tarkoittaa jänistä, jäniksenpoikaa tai kaniinia. Ensimmäinen kirjoitettu tieto pupusta on vuodelta 1787. Sana tunnetaan myös karjalan ja vepsän kielestä. Puputtaminen tarkoittaa siellä puhua epäselvästi, syödä jäniksen tavoin, äännellä kuin jänis. Puputtamisella on erityisesti viitattu lasten kieleen, jolloin sillä tarkoitetaan jatkuvaa saman tavun toistelua. Pääsiäiseen liitettävä jänis on suurella todennäköisyydellä saanut alkunsa esikristillisestä jumalatarOstarâsta, ja hedelmällisyysmyytistä. Ostarânuskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia eli tämä munia tuova jänis juontaa juurensa hyvin paljon pidemmälle kuin kristinusko haluaa myöntää. Kevääseen ja pääsiäiseen liitetään hedelmällisyys ja jänis, jos mikä, on tunnettu nopeasta lisääntymisestään. Aikoinaan monissa maissa ajateltiin, että jäniksen täytyy pystyä lisääntymään jollakin erikoisella tavalla, koska se lisääntyy niin helposti hyvinkin vaikeissa olosuhteissa. Osa ajatteli jäniksen lisääntyvän kuunvalosta, joka olisi ihan looginen lisääntymisvaihtoehto kuujänikselle. Osa ajatteli sen olevan matojen lailla kaksineuvoinen eli, että se pystyi lisääntymään itsekseen. Erityisesti kristityt näkivät tässä yhdistävän tekijän Neitsyt Mariaan ja hänen neitseelliseen raskauteensa ja niin jänis muuttui heidän silmissään noitien liittolaisesta symboloimaan puhtautta ja neitseellisyyttä. Vanhan uskomuksen mukaan jänis myös nukkuu silmät auki ja sitä kristityt ovat pitäneet vertauskuvana ylösnousseesta Jeesuksesta, joka ei kuollessaankaan nukkunut ikuiseen uneen.

Völvalle jänis on Freijan eläin, mutta myös hahmo, jossa voi liikkua nopeasti ja huomaamattomasti eri maailmojen välillä. Aikoinaan ajateltiin, että jänis vikkelänä otuksena pääsee myös Alisiin ilman, että kukaan saa sitä kiinni, ja usein shamaanit loveen langetessaan ottivatkin jäniksen hahmon. Näin jänis liitetään yhteyteen kuolleisiin ja kuolleiden majapaikkoihin. Jäniksistä riittäisi lisääkin tarinaa, mutta nyt lämpömittari alkaa taas kohota sellaisiin lukemiin, että on vetäydyttävä takaisin varjoihin.