Frigga, tylsä ja rauhallinen äitihahmo kehräämässä pellavaa. Ihmisten mielissä kuollut jumalatar, jota kukaan ei oikein enää edes muista. Vaiko peräti noita? Vaiko sittenkin jopa itse Äiti Maa?

Frigga on aasatar, jumaläiti ja hedelmällisyyden ja avioliiton jumalatar. Frigga on jumalien kuningatar ja ainoastaan hänellä on oikeus istua valtaistuimella miehensä Odinin rinnalla.Hänen kerrotaan avustavan naisia synnytyksissä ja lasten nimeämisissä. Hän kykenee Odinin lailla näkemään tulevaisuuteen. Hän on pääjumalatar Asagårdissa, missä hänen salinsa, Fensalir (vesisali) sijaitsee. Frigga on jumalista vanhin siinä mielessä, että hänen nimensä voidaan paikallistaa kaikkein kauimmaksi historiassa. Hänet tunnetaan myös nimillä Bertha, Frigg, Holda, Nerthus ja Wode.

Aika tylsältä kuulostaa tämä skandinaavisen mytologian yleisin tulkinta. Mutta entäs se vanhempi versio, ajalta jolloin häntä kutsuttiin vaikkapa nimillä Nerthus ja Holda? Hugo Jungner esittää teologian väitöskirjassaan vuodelta 1922, että Friggaa olisi palvottu jumalattarena Skandinaviassa jo niinkin aikaisin kuin ajanlaskumme ensimmäisinä vuosina eli vuodesta 0 lähtien. Väitteensä hän perustaa hautalöytöihin, paikan- ja kasvien nimiin sekä Friggasta esiintyneisiin kirjallisiin kertomuksiin.

Palvonta olisi ollut hedelmällisyyskulttiin liittyvää ja sen keskuksena olisi toiminut maasta alkunsa saanut jumalatar ns. ktooninen jumalatar.  Sekä kuolleiden, että elävien jumalatar. Erotuksena sille, että yleensä molemmilla on oma jumalattarensa. Kultti olisi liittynyt voimakkaasti veteen. Vesi on kaiken elämän edellytys. Tätä tukisi mm. se, että Friggan sali on myöhemmässäkin mytologiassa nimeltään juuri vesisali tai oikeastaan järvisali. Nerthus, joka liitetään Friggan nimeen, tai jopa nimeksi, on puolestaan Germaanien hedelmällisyyden jumalatar. Hänestä tiedämme oikeastaan vain sen, mitä Roomalainen historioitsija Tacitus hänestä kertoo. Tacituksen mukaan Nerthus on peruja Roomalaisesta Äiti Maasta ja jota kuljetettiin härkien vetämissä vaunuissa ympäri maaseutua, jotta se saataisiin viljavaksi ja ihmiset hedelmällisiksi. Tämän vaelluksensa aikana kaikki aseet ja rautaiset esineet piti piilottaa ja ihmisten välillä tuli vallita rauha. Kun rituaali oli suoritettu, niin härkien vetämät vaunut upotettiin Nerthuksen kanssa takaisin veteen, josta hän tulisi esille taas seuraavaa hedelmällisyysvaellustaan varten.

Holda taas tunnetaan myös nimellä Hulda tai Frau Holle. Hän on eteläisen Saksan alueella palvottu sään ja hedelmällisyyden jumalatar, jonka ominaisuudet ovat lähes identtiset Friggan ja Nerthuksen kanssa. Hulda on erityisesti etelä-Euroopassa noitien suosima jumalatar. Toisaalta, uskoisin, että jumalattaret ja jumalat ovat ominaisuuksiltaan sinänsä universaaleja, että kaikkialla on ollut esimerkiksi hedelmällisyyden jumaluuksia ja, että he ovat olleet keskenään hyvin samankaltaisia. Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki hedelmällisyyden jumaluudet ovat itseasiassa sama jumaluus vain eri nimillä vaiko ovatko kaikki eri jumaluuksia? Siihen tuskin koskaan saadaan mitään vastausta.

Näkipä Friggan sitten Äiti Maana tai jumalien kuningattarena, niin mielenkiintoista kuitenkin Friggan kohdalla on se, että siitä kuvasta huolimatta, joka skandinaaveilla oli ja kenties on vieläkin hänestä, niin saagat kertovat hänestä hyvin erilaista kuvaa. Sen sijaan, että hän olisi (vain) rauhallinen ja hyveellinen äitihahmo, niin saagoissa hänen kerrotaan pettävän Odinia useiden henkilöiden kanssa ja hänet kuvataan mm. Ynglinga- ja Lokasenna saagoissa suorastaan miehenkipeäksi. Friggan kerrotaan tietävän kaikkien olevaisten kohtalon ja hän näkeekin usein Odinin tulevia koettelemuksia ja varoittaa niistä. Hän näkee myös poikansa Baldrin kohtalon ja päättää yrittää estää sen solmimalla luonnon kanssa sopimuksen siitä, ettei tuli, vesi, rauta, mitkään malmit, kivet, maa, sairaudet, eläimet, linnut, myrkyt tai käärmeet voi vahingoittaa Baldria. Hän laittoi joka ikisen esineen maailmassa lupaamaan, ettei se vahingoita hänen poikaansa. Ainoastaan misteli kieltäytyi sopimuksesta, ja lopulta Loki tapattaa Baldrin mistelinoksasta tehdyllä nuolella. Se, että Frigga näkee tulevaisuuden ja pystyy solmimaan sitovia sopimuksia luonnon kanssa, kytkee hänet voimakkaasti Äiti Maahan ja osa näkee hänet noitana.

Noitana Frigga onkin kuvattu muun muassa Schleswigin katedraalissa olevassa maalauksessa noin vuodelta 1100. Eikä edes minä tahansa noitana vaan ihan stereotyyppisenä luudalla lentävänä noitana. Kuva liittyy Lombardialaiseen tarinaan, jossa Lombardian kuningatar Gambara pyytää Friggaa auttamaan häntä voittamaan kansansa kanssa sodan, jota käy Odinin vahvistamia vandaaleja vastaan. Friggan kerrotaan ”kääntäneen katseensa Odiniin” ja saaneen hänen luovuttamaan. Joko kyseessä oli tänäkin päivänä hyvin tunnettu aviollinen taivuttelu, jotta aviomies saataisiin tekemään, kuten vaimo halusi tai sitten kyseessä on ajateltu olleen noitakeinot, jolla vahvana, taipumattomana ja itsepäisenäkin tunnetun Odinin pää saatiin kääntymään.

Frigga on myös se jumalatar, jonka puoleen käännyttiin, kun tarvittiin hoitoa vammoihin ja synnytyskipuihin. Hänen nimensä löytyy lukuisista vanhoista Skandinaviasta kerätyistä parannusloitsuista. Saagassa, jossa Odin on menossa jättiä tapamaan, niin ensin Odin pyytää vaimoaan katsomaan tulevaisuuteen ja kertomaan, miten tapaaminen menee ja miehensä ollessa lähdössä, Frigga sanoo. ”Hyvää lähtöä, hyvää palaamista ja onnea matkallesi. Ymmärryksesi olkoon hyödyksesi, kun sanoja vaihdat jätin kanssa”. Tämä (huonosti suomennettu) lause, on tulkittu onnea tuovaksi loitsuksi, jonka Frigga asettaa Odinia suojamaan.

Saagat ja tarinat kertovat hyvin erilaisesta Friggasta ja  kenties hän olekaan niin tylsä jumalatar kuin aluksi kuvittelisi. Mikäli skandinaaviset jumaluudet tai muut olennot kiinnostavat, niin suosittelen lukemaan vaikkapa Eddan saagoja. Niistä saa huomattavasti monipuolisemman kuvan kuin netin pintapuolisista kuvauksista. Eddat ovat kaiken lisäksi helppolukuisia ja itseasiassa melko hauskojakin. Niissä kuvataan jumaluudet lähes inhimillisinä olentoina ja heidän edesottamuksensa saavat vähintään hymynkareen nousemaan huulille. Kenties meno ei ole ihan niin hulppeaa kuin Avengerseissa tai Thor elokuvissa, mutta melkein.