Freija

Freija

Freyn sisar on vaanien sukua ja siksi häntä kutsutaan myös nimellä Vanadis [1]. Hän on jumalatar, joka opetti seidrin käytön Odinille ja muille aasoille.  Hänestä kerrotaan, että hän on jumalattarista kaunein ja jättiläisetkin tavoittelivat häntä. Hän onkin kauneuden, rakkauden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar. Freijan uskotaan antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi. Freijaa pidettiin viikinkiaikaan kaikkein halutuimpana jumalattarena. Freija on naimisissa Odrinin kanssa, mutta mies jättää hänet, tuntemattomasta syystä, ja tämän seurauksena Freija matkustaa ympäri maailmankaikkeutta miestään etsien ja itkien vuolaasti. Kyynelten on ajateltu symboloivan sadetta, joka tuo viljavat sadot ja siten hedelmällisyyttä. Freijan ulkoisena tunnusmerkkinä kuvataan usein kaulakoru nimeltään Brisingamen. Brisingmen tarkoittaa sananmukaisesti tulikorua ja sanotaan, että koru on pyhä koru, joka alun perin on maannut alkumeren pohjassa ja koru liitetään elämänvoimaan ja hedelmällisyyteen.

Saagojen mukaan Freija rakastaa koruja niin paljon, että hän antaa tyttärelleen nimeksi Hnoss, mikä tarkoittaa jalokiveä. Brisingamen kaulakorun lisäksi hän omistaa haukansulista tehdyn kaavun, joka antaa hänelle voiman muuttua miksi tahansa linnuksi. Hänen vaunujaan vetää kaksi mustaa kissaa, joita kutsutaan Byguliksi ja Trjeguliksi, mutta myös Högniksi ja Thofniriksi. Hän valitsee, ja valkyriat noutavat ratsuillaan, luokseen puolet kaatuneista, Odininin valitessa toiset puolet Valhallaan.  Tämä tekee hänestä myös sodan jumalattaren.

Snorrin mukaan Freija tahtoi itselleen kuuluisan Brisingamen kaulakorun neljältä kääpiöltä. Jokainen kääpiö pyysi palkaksi saada viettää yhden yön hänen kanssaan, mihin Freija viimein suostui. Tarinan mukaan Odin määrää myöhemmin Lokin varastamaan kaulakorun ja pyytää sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Tästä samasta tarinasta kerrotaan myös proosa Eddassa, jossa ei mainita mistä Freija on alun perin korunsa saanut, mutta kerrotaan Lokin varastavan korun ja pitkän taistelun jälkeen Heimdal saa korun itselleen ja palauttaa sen Freijalle [2].  Tutkijat ovat myös esittäneet, että tarina Freijan öistä kääpiöiden luona olisi ollut kristittyjen pappien [3] keksimä versio, jonka tarkoituksena on ollut vähätellä Freijan merkitystä. Kristinuskon saapuessa erityisesti Freija joutui vihan kohteeksi, koska uusi usko ei voinut hyväksyä naisjumalatarta, joka vielä edusti hedelmällisyyttä ja seksuaalisuutta. Freija haluttiin saada näyttämään halpamaiselta huorintekijältä. Tutkijat ovat väittäneet, että pääsiäisnoita, joka lentää rumana, syylänenäisenä ja ilkeänä olisi ollut kristinuskoisten pappien alun perin esittämä vääristynyt kuva Freijasta. Tosin tutkijat ovat myös esittäneet, että kyseisen pääsisäisnoidan esikuvana olisi ollut völva, joka matkasi toisissa maailmoissaan sauva jalkojensa välissä.

Tutkijat ovat arvelleet, että näkijättären runossa esiintyvä Gullveig [4] olisi ollut Freija. Muita Freijan tunnettuja nimiä, jotka esiintyvat Snorrin Eddassa ovat muun muassa:

Gefn: Ilon ja hedelmällisyyden antaja. Gullveig: Näkijätär. Heidr: näkijättären runossa ollut noita. Hörn: Paikan nimi, mutta esiintyy myös peikkovaimon nimenä Snorrin proosa Eddan Skáldskaparmál sagassa. Tarkoittaa myös pellavaa. Mardöll: meren kirkastaja/ meren paisuttaja. Voi myös liittyä Heimdallin nimeen.  Skjálf: Sekoittaja. On myös Suomen kuninkaan tyttären nimi Snorrin Ynlinga sagassa. S`yr. Sika. Sika oli tärkeä Vaanien ja seremonian (Blòt) symboli ja erityisesti se liitettiin Freijaan ja tämän veljeen Freyhin. Thröng, Thrungva: Väentungos, väkijoukko. ValFreija: Tapettujen valtiatar. Vanadis: Vaanien jumalatar tai disirien kuningatar.

Frigga, Odinin vaimo, on aasojen korkein jumalatar ja Freija puolestaan vaanien. Tutkijat ovat tosin esittäneet väitteitä puolesta ja vastaan, että Frigga ja Freija olisivat sama jumalatar, toistensa avattaret. Osa väitteistä perustuvat kielitutkimuksiin ja osa tietoon siitä, että Freijaa ei tunnettu esimerkiksi etelä-Saksassa vaan ainoastaan pohjois-Saksassa ja esimerkiksi teutoonien tiedetään pitäneen jumalattaria yhtenä ja samana hahmona. Odrinin, Freijan puolison, on myös ajateltu olevan yksi Odinin nimistä ja näin ollen Freija olisikin itseasiassa Odinin vaimo ja tämähän olisikin loogista, mikäli ajatellaan, että Freija ja Frigga ovat sama jumalatar. Näiden kahden jumalattaren välillä on nähtävissä lukuisia muitakin yhdistäviä piirteitä. Molemmilla on mm. haukan sulista tehdyt viitat, joilla voi lentää ja molemmat ovat muodonmuuttajia, molemmilla on erityiset kaulakorut, molemmilla on mainittu maa toisena vanhempana ja molempia kutsutaan avustamaan synnytyksissä.

On myös väitetty, että Frigga ja Freija muodostaisivat yhdessä muiden  jumalattarien kuten esimerkiksi Hnossin ja Idunnin kanssa, jumalattarien kolminaisuuden, joka edustaisi naiseuden elinkaarta nuoresta vanhuuteen. Tällainen kolminaisuuksien palvonta on ollut maailmanhistoriassa suhteellisen yleistä. Tosin Friggan ja Freijan jumalallisten ominaisuuksien ei olla katsottu sopivan tällaiseen kolminaisuuteen ja siksi väite on kyseenalaistettu. Tutkijat ovat myös väittäneet, että Frigga ja Freija ovat olleet tiettynä aikakautena sama jumalatar, mutta eriytyneet aikojen kuluessa kahdeksi erilliseksi jumalattareksi, kuten esimerkiksi Kreikan, Rooman ja Egyptin aikaisten jumalattarien kohdalla kävi.

Freijalla on luonnollisesti tärkeä merkitys seidrissä, koska hänen katsotaan olevan sen perimmäinen taitaja. Völvat käyttivät viikinkien aikaan sauvaa hyvin tärkeänä esineenään, sen avulla matkustettiin Yggdrasilin eri maailmoihin.  Sauvat olivat käyttäjiensä koristelemia, mutta yhteistä niissä oli sauvan päässä oleva korinmuotoinen rakennelma ja sen päällä usein vielä pieni talo, jonka pihassa oli neljä eläintä. Kenties talo sauvan päässä esittää Odinin Valhallaa ja neljä eläintä ovat Heidrunpukit, jotka mytologian mukaan laiduntavat Valhallan katolla. Talo voidaan myös nähdä Freijan asuntona, Folkvangina. Yksi Freijan monista nimistä on Hörn, joka tarkoittaa mm. pellavaa. Freijan ajateltiin siis olevan myös pellavaviljelyn suojelija ja tästä olisi seurausta sauvan yläosan muoto. Nimittäin ennen kuin rukit saapuivat viikinkien maalaistaloihin, niin pellavaa kehrättiin värttinöillä. Nämä värttinät olivat usein hyvin koristeltuja ja mallit vaihtelivat alueittain. Eteläruotsalainen värttinänmalli muistutti hyvin paljon aikoinaan Öölannista löydetyn völvasauvan yläosaa koreineen. Vastaavasti Birkalaisesta haudasta löydetty sauvankoristelu muistutti keski- ja pohjoisruotsalaisia värttinämalleja. On siis helppo kuvitella, että sauvojen esikuvina ovat olleet juuri pellavan kehräämisessä käytetyt värttinät. Mutta miksi? Kytkös pellavan ja Freijan välillä on olemassa, mutta entä kehrääminen, miten se liittyy seidriin ja völvaan? Varhaisimmissa Friggaa esittävissä kuvissa hänet on esitetty nimenomaan kehräämässä, ja Friggalla onkin jumaluuksista ainoana taito nähdä ihmisten ja jumalien kohtalo, voimatta itse puuttua siihen. Symboloiko värttinänmuotoinen sauva siis Friggaa? Vai ovatko Frigga ja Freija sama hahmo, kuten aiemmin on esitetty? Vastaus saattaakin löytyä mytologiasta, jossa kolme Nornaa Urd, Verdandi ja Skuld istuvat Yggdrasilin juurella kehräämässä elämänlankoja, säätäen ihmisten kohtalon. Kenties völva elämänlankojen kehräämistä symboloivalla sauvallaan näytti, kuka hän on ja kenen kanssa hän asioi. Tähän ei ole löydetty vastausta, joten kaikki on vain spekulaatiota. Nykyvölvilla on myös käytössään sauvat ja osa on ollut uskollinen hautalöytöjen sauvojen rakenteelle ja heiltäkin löytyy usein värttinänmuotoinen sauvan yläosa. Värttinä kuvastaa heidän mielestään nimenomaan elämänlankojen kehräämistä, ja mikäli talo sauvasta löytyy, niin se symboloi sitä jumaluutta, joka völvan tehtävään kutsui.

[1] Vaanien jumalatar ja disirien, naispuolisten henkien, kuningatar

[2] Tarinan mukaan Loki ja Heimdal taistelevat hylkeiksi muuntautuneina

[3] Jon Thordson ja Magnus Thorhalson, jotka 1400-luvun lopussa kirjoittivat Snorrin aloittaman tarinan loppuun

[4] Gullveig oli saagojen mukaan aiheuttajana aasojen ja vaanien ensimmäisessä sodassa. Aasat keihästivät ja polttivat seidriä harjoittavan Gullveigin kolmesti, mutta tämä syntyi kolmesti uudelleen ja viimeisen syntymän jälkeen ilmeisesti noitana nimeltä Heidr.

 

Comments are closed.