Freija, Äiti Maa ja Skandinaavisen shamanismin jumalatar

Freija, Äiti Maa ja Skandinaavisen shamanismin jumalatar

Freijan olemassaolosta on löydetty viitteitä ajalta kauan ennen viikinkien aikaa ja jo rautakaudelta on löydetty kuvauksia naisjumaluudesta, jotka vastaavat myöhempien aikojen Freijan kuvausta. Suomessahan ei viikinkiaikaa tunnusteta aikakaudeksi lainkaan, vaan Suomessa hypätään suoraan rautakaudesta keskiaikaan tai myöhäisempään rautakauteen, mutta muualla Skandinaviassa ja Länsi-Suomessa rautakauden loppukaarretta kutsutaan kuitenkin viikinkiajaksi. Viikinkiaika ajoittuu ajallisesti noin vuosien 800-1050 välille ja jo ennen tätä ajanjaksoa on siis löydetty viitteitä Freijasta, muun muassa kivisiä pienoispatsaita, joiden epäillään esittävän nimenomaan Freijaa.

En kuitenkaan käy tässä tällä kertaa läpi Freijaa historian näkökulmasta vaan shamanistisesta näkökulmasta ja aika, jolloin hänen kerrotaan esiintyneen ensimmäisiä kertoja tällä alueella, jota nykyään Skandinaviaksi kutsutaan, on merkittävä nimenomaan tästä näkökulmasta. Freijan isä on merenjumala Njord, mutta hänen äidistään ei ole selvyyttä. Äidistä on toki tehty lukuisia tulkintoja, joista yksi olisi Njordin oma sisko Njärd, mutta siitäkään ei löydy mitään tarkempaa tietoa. Yleisimmin Freijan äitinä pidetäänkin Nerthusta, joka on germaanien hedelmällisyyden jumalatar. Hänen palvontansa tiedetään olleen voimakasta ja kulttimaista erityisesti Tanskassa noin vuonna 100 ekr. Muun muassa Tacticus, joka tuohon aikaan kierteli silloisen Rooman alueilla, kuvasi Nerthusta Äiti Maaksi. Osa tutkijoista on esittänyt, että jumalatar Nerthus muuttui muotoon Njord ja muuttui mieheksi, kuten niin monelle jumalattarelle kävi ja osa puolestaan sanoo, että Njärd on Nerthuksesta väännetty muoto, jolloin pääsemme samaan lopputulokseen, että Nerthus on Freijan äiti. On kuitenkin myös esitetty, että rautakauden Nerthus on itseasiassa sama jumalatar kuin Freija. Freija on myöhemmin kuvattu seksuaalisuuden, hedelmällisyyden sekä sodan- ja kuoleman jumalattareksi, mutta shamanistisesta näkökulmasta hän on vielä enemmän. Hän on Nerthus, Äiti Maan eräs ilmentymä. 

Vanhassa Eddassa kuvataan Yggdrasilia, joka siis on skandinaavisen mytologian kosmologian keskuspuu tai -pilari. Tämän puun oksistossa asustelevat pukit nimeltä Heiðrún ja Eikþyrnirja he syövät lehtiä Yggrdasilin oksista. Vastalahjaksi tästä ravinnostaan Eikþyrnir antaa utareistaan kastetta, joka muodostaa puron, josta puolestaan syntyy suuria jokia, joiden sanotaan virtaavan Asagårdista aina Helheimiin asti ja lopulta takaisin Asagårdiin (Kalevalassa se tunnetaan Tuonenvirtana). Mutta Heiðrún utareista tulee simaa. Heiðrún on Hyndlasaagan mukaan Freija. Freija siis tuottaa maailmanpuuta nakertaessaan simaa, joka on saagojen mukaan kaiken viisauden alku ja lähde. Kirjoitan jossakin vaiheessa enemmän tuon siman synnystä ja merkityksestä, mutta nyt riittäköön maininta, että kyseessä on sama sima, jonka takia käytiin sotia, tapettiin ja uhrattiin erinäisiä ruumiinosia. Tämä suuri viisaus liitetään myös seidriin ja riimuihin, joiden oppiseen tarvittiin tätä simaa ja Freija tuottaa tätä simaa –suurinta viisautta. Mutta hän tuottaa sitä yhteydessä Yggdrasiliin, ei ilman sitä. Tämäkin on hyvin tärkeä ajatus, kun miettii Freijan roolia shamanismin näkökulmasta. Siis kaikki on yhteydessä kaikkeen.

Näkijättären ennustuksessa ns. Völuspássa(eli alkurunossa, jossa jo ennen maailman luomista syntynyt völva, kertoo alkukantaisesta kaaoksesta, jättiläisistä, maailman synnystä ja ihmisistä itselleen Odinille) sanotaan, että:

Muistan, miten syttyi

ensimmäinen sota,

kun he lävistivät keihäillä

Gullveigin

ja Korkean hallissa

polttivat hänet

hän, kolmesti syntynyt,

kolmesti paloi,

usein, ei harvoin,

mutta yhä elää hän.

 

Häntä sanottiin Heidriksi

kun hän saapui taloihin,

viisas näkijätär,

hän noitui varvun,

hän loitsi, missä taisi,

hän lankesi loveen,

ja häntä suosivat

häijyt naiset.

(Aale Tynnin suomennos)

Gullveig on Freija ja siten myös Heidr, jonka initiaatioriittiä näin shamanistisesti katsottuna tuo runonjae kuvailee ja hyvin tyypillistä sellaista kaiken lisäksi. Initiaatioon liittyy monissa shamanistisissa kulttuureissa ajatus shamaanin kuolemasta ja usein juuri tulella sekä uudelleen syntymällä.  Alkuperäisessä runossa käy selkeämmin ilmi, että hänet sekä keihästettiin, että poltettiin kolmesti ja hän myös syntyi kolmesti uudelleen, joten näin päästään skandinaavisen mytologian yhteen maagisista luvuista eli yhdeksään. Tämän maagisemmaksi ei voi initiaatioriitti enää mennä. Tässä initiaatiossa ajatellaan Freijan saaneen kykynsä seidriin. Freija on Gullveig, ensimmäinen völva, joka syntyi jo ennen maailman luomista. Hän on ollut olemassa ennen Odinia ja hän kertoo Völuspássatälle ajasta ennen maailman luomista, mutta myös tulevista tapahtumista.  Runon jatkojakeessa puolestaan kuvataan yhtä tapaa, jolla Freija seidriä harjoitti ja millä nimellä hänet silloin tunnettiin. Jumaluudet esiintyvät hyvin usein vanhassa Eddassa eri nimillä ja näiden nimien kautta heille annetaan, tai heidän kerrotaan omaavan, hyvin erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Joten nämä nimet eivät todellakaan ole yhdentekeviä.

Olen pahoillani, jos tämä kuulostaa kovin sekavalta, koska sitä se oletettavasti tekee, jos ei ole lukenut Eddoja. Sekavaksi sen tekee myös se, että näin kirjallisesti esitettynä on vaikeaa saada asioita yhteyteen toistensa kanssa ja kaikissa tarinoissa Freijasta on aina kytkös johonkin muuhun, joka tekee siitä paljon merkittävämmän, mutta sen esittäminen kirjallisesti on lähes mahdotonta. Freija on kuitenkin jumalatar, jonka alkuperä on aikojen alussa. Ennen maailman luomista, ennen Odinia ja muita jumaluuksia. Hänen viisautensa kumpuaa ajasta ennen ajan alkua. Hän tietää ja muistaa kaiken ja sen lisäksi hänellä on myös völvana kyky puuttua kosmisen verkon, Wyrdin, säikeisiin.

Seidriläiset ajattelevat, että Freija on Völuspán völva. Ensimmäinen ja perimmäinen, joka siis muistaa kaiken menneen sekä tietää kaiken tulevan, ja tämän lisäksi myös omaa taidon sekä voiman muuttaa tapahtumia. Miksi hän ei sitten esimerkiksi estä Lokia tai muita tapahtumia, jotka vääjäämättömästi johtavat kohti hänen ennustamaansa Ragnarökiä, jumaluuksien tuhoa ja uuden ajan syntyä? Näin shamanistisesta näkökulmasta ajatellen kyse voisi olla Orlogista siislaista siitä, miten asiat Wyrdissä on suuremmassa mittakaavassa tarkoitettu menemään. Tavallaan tietyt asiat on jo aikojen alusta ennustettu menemään tietyllä tavalla ja sen estäminen on jumaluuksillekin mahdotonta. Tietäähän Odinkin völvan ennustuksen myötä mitä tuleman pitää ja siitä huolimatta hän käyttää lähes kaiken tarmonsa jatkuvasti uuden tiedon oppimiseen sen sijaan, että hän yrittäisi estää Ragnarökia. Shamanistinen maailmankuva ei ole länsimaisen lineaarinen vaan kehämäinen tai spiraalimainen ja tämä ennustus edustaa juuri tällaista maailmankuvaa. Sen mukaan aikakaudet seuraavat toisiaan kenties jopa loppumattomasti. Tällaiseen maailmankuvaan liittyy myös usein ajatus siitä, että maailma jollakin tavalla tuhoutuu voidakseen syntyä uudelleen ja Ragnarök on juuri sitä. Aivan kuten monet muutkin sivilisaatiot maailman historiassa ovat tuhoutuneet ollessaan huipussaan, niin kenties Ragnarökinkin on vain tapahduttava, jotta uusi aikakausi pääsee alkamaan ja jumaluudet tietävät ja hyväksyvät tämän.

 

 

 

 

 

 

 

 

Comments are closed.