Disablot

Disablot

Disablot mainitaan mm. Egil Skallagrimssonin ja Hervararin saagoissa sekä Heimskringlassa. Juhla järjestettiin saagojen mukaan joka talvi, jotta voitiin turvata tulevan vuoden satokausi ja hedelmällisyys. Disablotteja vietettiin Vanhassa Uppsalassa suurkäräjien aikaan. Käräjien yhteydessä pidettiin aina suuret markkinat ja markkinoiden jälkeen blotattiin. Blotin ja käräjien yhdistäminen oli käytännöllistä ja yleistä tuohon aikaan, koska molempiin kerääntyi aina paljon väkeä ja tämä helpotti kauppiaiden ja yhteisön toimintaa.  Juhla ajoittuu talvipäivän seisauksen jälkeen toisen täydenkuun aikaan. Blotti, jossa juhlitaan naispuolisia henkiolentoja täydenkuun aikaan kuulostaa mielenkiintoiselta druidimeningiltä, mutta tässä ei ole varmaan mitään sen maagisempaa kuin se, että tuohon aikaan noudatettiin kuukalenteria. Osa siirtää sen mille tahansa viikonlopulle tammikuun lopun ja helmikuun puolenvälin väliselle ajalle ja osa jopa ystävänpäivälle, joka mielestäni ei ole kyseisen juhlan arvon mukaista.

Dísablót Uppsalassa. August Malmström 1900-luku.

Juhla keskittyi aikoinaan nimenomaan naispuolisten olentojen, disireiden, kunnioitukseen. Disirit ovat naispuolisia henkiolentoja, jotka voivat olla joko hyväntahtoisia tai pahantahtoisia. Islannissa olennoista käytetään myös nimitystä Fylgja, joka on eräänlainen naispuolinen suojelushenki. Yleisesti Disireitä pidetään hyväntahtoisina kuolleiden naispuolisten esi-isien henkinä. Tosin Disireiksi kutsutaan saagoissa myös Valkyrioita ja Nornia, jotka voivat myös olla hyvän- tai pahantahtoisia, mutta aina kuitenkin hyvin voimakastahtoisia. Disireiden valtiattareksi on saagojen perusteella esitetty Freijaa. Vanadis, joka on yksi hänen nimistään tarkoittaa juuri Disirien kuningatarta (tai Vaanien jumalatarta). Hedelmällisyysjuhlissa Freijalla olisi ilman tätäkin asemaa aina paikkansa juhlakaluna, koska hän on nimenomaan hedelmällisyyden jumalatar.

Anglosaxeilla oli ns. modranicht, jolloin juhlittiin esi-äitejä ”matrooneja”. Juhla ajoittui meidän uuden vuoden tietämille. Länsisaksalaiset puolestaan kutsuivat naispuolisia jumaluuksiaan idiseiksi ja hekin juhlivat samoihin aikoihin samankaltaisesti. Näillä kaikilla juhlilla saattaa olla jotakin tekemistä toistensa kanssa. Kenties näillä juhlilla on jokin ikivanha yhteys myös nykyiseen ameriikanhömpötyksenä pitämäämme äitienpäivään.

Idise. Emil Doepler.

Nykyään Disablotissa voidaan tulevan sadokauden turvaamisen lisäksi myös juhlia yhteisössä alkunsa saaneita raskauksia ja tulevia syntyviä lapsia. Tulella on synkän talven taittuessa suuri merkitys juhlassa. Sen ajatellaan symboloivan aurinkoa, joka on edellytys sille, että siemenet alkavat pikkuhiljaa itämään niin pelloilla kuin muuallakin. Alttarilla on itseoikeutetusti Disirien valtiatar Freija, sekä raskauksien ja synnytysten jumalatar Frigga. Useimmat laittavat alttarilleen myös kuolleiden esi-äitiensä kuvia tai esineitä, jotka muistuttavat heistä.

Comments are closed.