Browsed by
Kategoria: Viikinkiaika

Pikaselitys seidristä

Pikaselitys seidristä

”Voisiko seidiä kuvata muutamalla sanalla ja onko nykyinen seid sama kuin saagoissa kuvataan? Miksi osa tietokirjailijoista sanoo, ettei sitä enää ole?” Minusta on mukavaa, että te olette kiinnostuneita seidristä ja pyrin aina vastaamaan tavalla tai toisella esittämiinne kysymyksiin, mutta muutamalla sanalla en varmaan pysty seidriä kuvaamaan. Elämässä pitää kuitenkin olla haasteita, joten yritän esittää pikaselityksen kunhan muistatte, että tämä pikaselitys ei missään nimessä pidä sisällään kaikkea: Seidrin maailmankuva lähtee siitä ajatuksesta, että on olemassa ns. Wyrd eli verkko/kudelma, jossa on…

Read More Read More

Hávamál, Odinin viisaita ajatuksia

Hávamál, Odinin viisaita ajatuksia

Olen paljon puhunut siitä, etten ole varsinaisesti aasauskoinen ja tällä tarkoitan, etten ole jumaluskoinen minkään uskonnon suhteen, ja näenkin enemmän oman aasauskoni polkuna, joka ohjaa ihmisen elämää. Polkuna, joka suhteuttaa ihmisen elämän muuhun maailmaan. Asatrussa eläminen on elämistä harmoniassa oman syvimmän olemuksensa ja ulkoisen luonnon kanssa, jonka osa me olemme. Aikojen alussa Eddan mukaan kaikki oli ilman järjestystä; aurinko ei tiennyt salejaan, kuu ei tuntenut voimiaan, tähdet eivät tienneet missä tuikkia, joten jumalat asettuivat neuvonpitoon ja antoivat kaikelle tien, liikkeen,…

Read More Read More

Vappu, Valborg

Vappu, Valborg

Freija, skandinaavisen mytologian toinen tärkeimmistä jumalattarista. Freijan isä on Njord; meren, sään, vaurauden, kaupan, merenkäynnin ja kalastuksen jumala.  Freijalla on kaksi tytärtä, Hnoss ja Gersimi. Freija on siis vaanien sukua ja siksi häntä kutsutaan myös nimellä Vanadis. Freija asuu Fólkvangrissa. Hän ratsastaa kissojen vetämillä vaunuilla ympäri maailmankaikkeutta. Hän on pukeutunut viittaan, joka on tehty haukan sulista. Yhdessä tarinassa Freija ratsastaa Hildisvíní-nimisellä karjulla ja Freijaan yhdistetään myös hevonen.Hänestä kerrotaan, että hän on jumalattarista kaunein ja hän onkin kauneuden, rakkauden ja seksuaalisuuden, himon, vaurauden…

Read More Read More

Pohjolan pääsiäinen oli railakas 

Pohjolan pääsiäinen oli railakas 

”Ruokaa, alkoholia ja seksuaalisia hurjasteluja ei puuttunut, kun Pohjolan asukkaat viettivät ”pääsiäistä” eli ”páskia””. Pääsiäisen kunniaksi linkitän mielenkiintoisen artikkelin viikinkien pääsiäisenvietosta, jonka voi lukea tästä.    

Kulttuurinen appropriaatio

Kulttuurinen appropriaatio

Varoituksen sanana ja vastuuvapauslausekkeena mainittakoon, että tuleva kirjoitus tulee takuuvarmasti aiheuttamaan mielensäpahoittamista 😉 Maahamme ovat saapuneet Yhdysvalloista (yllätys yllätys) alun perin lanseeratut, ja maailmalla jo jonkin aikaa vaikuttaneet käsitteet: kulttuurin lainaaminen, kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio ja kulttuurinen varastaminen. Kaikki käsitteet tarkoittavat periaatteessa samaa eli sitä, että yleensä valtaväestö käyttää toisen kulttuurin elementtejä. Jotkut pitävät sitä vähintäänkin arveluttavana ja katsovat sen olevan vähemmistön sortoa tai sen identiteetin tai älyllisen omaisuuden riistämistä. Toiset taas pitävät kulttuurista omimista väistämättömänä asiana ja keinona edistää moninaisuutta ja…

Read More Read More

Berserkit ja Ulfhednarit

Berserkit ja Ulfhednarit

Aasauskosta tai viikinkiajasta ei voi puhua puhumatta myös berserkeistä tai ulfhednareista. Nämä oman aikansa soturit ovat kokeneet historiamme aikana, jos jonkinlaisia tulkintoja. Berserkit mainitaan monissa saagoissa ja kertomuksissa, joissa heidän kuvaillaan olleen säälimättömiä sotilaita, jotka ryöstivät omaisuutta ja ihmisiä sekä tappoivat umpimähkäisen raivon vallassa. Heitä pelättiin, koska he eivät tuntuneet pelkäävän ketään tai kunnioittavan mitään. Islantilaissa saagoissa kerrotaan berserkkien olevan eräänlaisia eliittisotilaita, jotka olivat pukeutuneet karhuntaljoihin, mutta keistä kerrotaan myös ns. hahmonvaihtajina eli henkilöinä, jotka transsissa vaihtoivat fyysisen olomuotonsa voittamattomaksi…

Read More Read More

VIIKINKIAIKA

VIIKINKIAIKA

Viikingit eivät olleet mikään varsinainen kansa siinä merkityksessä, jonka me kansalle annamme. Yhtään sellaista kansaa tai ryhmää ei ole ollut olemassa, joka olisi kutsunut itseään viikingeiksi. 1000 vuotta sitten ei myöskään ollut olemassa Suomea tai suomalaisia vaan oli olemassa eri heimoihin kuuluvia ihmisiä. Viikinki tarkoittaa skandinaavista alkuperää olevaa aseistautunutta merenkulkijaa noin 700–1000-luvuilla. Sana on mahdollisesti peräisin muinaisnorjan sanasta vík, joka tarkoittaa lahtea tai poukamaa. Vikingr (viikinki) tarkoitti siten mahdollisesti henkilöä, joka toimi lahdessa tai poukamassa. Viking muodossa sana on myös…

Read More Read More

Hnefatafl, viikinkiaikainen taktiikkapeli

Hnefatafl, viikinkiaikainen taktiikkapeli

Tästä artikkelista kuuluu lämmin kiitos lukijalle eli lukijan kynästä: Miten viikinkiajan ihmiset ajattelivat? Sitä emme välttämättä koskaan saa tietää, mutta sen voimme tietää, että he pelasivat taktiikkapeliä. Pelin Hnefatafl sanotaan olevan 1600 vuotta vanha. Peli tunnetaan myös saagoista, ja arkeologisissa kaivauksissa on löydetty useita pelihahmoja, mutta puiset laudat ovat yleensä jo maatuneet. Pelin epäsymmetria, jossa 12 valkoista puolustajaa kamppailevat 24 mustaa hyökkääjää vastaan, kiehtoo ja taktiikkahan ei tarkoita tasajakoa. Pelillä on monta nimeä Hnefataflin lisäksi mm. tafi ja tablut. Myös…

Read More Read More

Disablot

Disablot

Disablot mainitaan mm. Egil Skallagrimssonin ja Hervararin saagoissa sekä Heimskringlassa. Juhla järjestettiin saagojen mukaan joka talvi, jotta voitiin turvata tulevan vuoden satokausi ja hedelmällisyys. Disablotteja vietettiin Vanhassa Uppsalassa suurkäräjien aikaan. Käräjien yhteydessä pidettiin aina suuret markkinat ja markkinoiden jälkeen blotattiin. Blotin ja käräjien yhdistäminen oli käytännöllistä ja yleistä tuohon aikaan, koska molempiin kerääntyi aina paljon väkeä ja tämä helpotti kauppiaiden ja yhteisön toimintaa.  Juhla ajoittuu talvipäivän seisauksen jälkeen toisen täydenkuun aikaan. Blotti, jossa juhlitaan naispuolisia henkiolentoja täydenkuun aikaan kuulostaa mielenkiintoiselta…

Read More Read More

Þorrablót

Þorrablót

Þorrablót tai Thorrablot on islantilainen keskitalven juhla, joka ajoittuu islantilaisen kalenterin talvikuukausiin lukeutuvaan Þorriin, ja meidän kalenterimme mukaan tammikuun puolesta välistä tuonne helmikuun puoliväliin. Þorrablótin alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Orkneyinga saagassa kerrotaan, että juhla liittyy suomalaisen kuninkaan Þorri Snærssonin juhlintaan. Saagassa, joka muuten kertoo siitä, miten suomalaiset kuninkaat asuttivat Norjan, kerrotaan että Kveenit harjoittivat vuosittaista uhrijuhlaa Þorrille juuri keskitalven aikaan. Mikäli ei halua hahmottaa menneisyyttä saagojen pohjalta, niin silloin joudun sanomaan, ettei kyseisen juhlan alkuperästä ole faktatietoa, muuta…

Read More Read More