Browsed by
Kategoria: Aasausko

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Sol, Sól, Sunna skandinavian auringon jumalatar

Näin loppiaisen aikaan olisi loogista kirjoittaa loppiaisesta, mutta suhtaudun loppiaiskeskusteluun hieman samalla tavalla kuin pääsiäisnoitailuun –siis ovatko he trulleja vai noitia ja onko oikea palmusunnuntai vai lankalauantai. Loppiaiseenkin nimittäin liittyy maassamme kaksi perinnettä (itäinen ja läntinen), joista toisen mukaan joulunaika päättyy 6.1 eli 13 päivää jouluaaton jälkeen ja toisen mukaan taas se päättyy vasta 13.1 siis Nuutin päivänä. Vaikka loppiainen on nimenomaan kristittyjen juhla, niin Suomesta löytyy Nuutin päivään liittyvä vanha perinne eli nuuttipukki, joka kiersi kekripukin kaltaisissa varusteissa joulun…

Read More Read More

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Talvipäivänseisaus, täysikuu, uuden vuodenkierron alkaminen

Viettipä pakana sitten yulea, joulua tai talvipäivänseisausta, niin kyseessä on kaikilla samasta asiasta eli auringon ja valon paluusta. Osa juhlii sitä kunnioittaen Aurinkoa, Saturnusta, osa Tammikuningasta, osa Sarvipaistä Peurajumalaa ja osa taas Odinia, Thoria ja Freijaa, vain muutamia mainitakseni. Uuspakanuudessa on vakiintunut tavaksi juhlia nimenomaan talvipäivänseisauksen aikaan ja useimmissa vanhoissa pohjoismaisissakin perinteissä nimenomaan talvipäivänseisaus liittyi vuodenaikojen vaihtumiseen, uuteen elämään ja valon tuloon, ja on siksi ollut varmasti hyvin merkittävä ajankohta. Miten sitten mökinväki itäisessä Karjalassa, perhekunta Uppsalassa tai pariskunta Islannin…

Read More Read More

Lucia, skandinaavisen noidan kautta suomalaiseksi kaalinpäävartijaksi

Lucia, skandinaavisen noidan kautta suomalaiseksi kaalinpäävartijaksi

Kiitokset eräälle lukijalle, joka kommentoi Luciaan liittyvää legendaa. Siitä kommentista poiki tämänpäiväinen aihe. Lucian päivää vietetään kristillisessä maailmassa muistuttamassa naisesta, jonka kerrotaan olleen yksi ensimmäisistä marttyyreista maailmassa. Uskonsa johdosta roomalaiset asettivat hänet marttyyriksi 304 jKr. Hän ei kuitenkaan nauti samaa suosiota katolilaisissa maissa kuin muut marttyyrit, Italian tiettyjä alueita lukuun ottamatta. Lucia onkin tällä hetkellä suosiossa vain skandinaavisissa maissa, joissa hän liittyy voimakkaasti kristilliseen jouluperinteeseen. Lucian päivää vietetään 13. päivä joulukuuta, koska hänen uskottiin kuolleen tuolloin, tarkalleen ottaen 13.12.304. Luciasta…

Read More Read More

Odin suuri shamaani ja simanmetsästäjä

Odin suuri shamaani ja simanmetsästäjä

Sain viime postaukseeni varsin kiperää palautetta, jossa epäiltiin, ettei ”kirjoittajalla ole kaikki muumit samassa laaksossa” ja olen toki jäävi arvioimaan muumieni mahdollista sijaintia, mutta muistuttaisin kuitenkin, että shamanistinen tapa katsoa maailmaa, saagoja, mytologioita ja jopa ihan arkielämää eroaa huomattavasti tavallisesta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tavallinenkin tapa luonnistu, mutta nyt olikin nimenomaan tarkoitus raottaa tätä shamanistista näkökulmaa erona esimerkiksi Wikipedian antamiin yleiskuvauksiin Skandinaavisista jumaluuksista sekä tavallaan sukeltaa syvemmälle niiden saagojen symboliikkaan ja maailmankuvaan eli mennä sinne ns. saagojen esoteeriseen maailmaan….

Read More Read More

Freija, Äiti Maa ja Skandinaavisen shamanismin jumalatar

Freija, Äiti Maa ja Skandinaavisen shamanismin jumalatar

Freijan olemassaolosta on löydetty viitteitä ajalta kauan ennen viikinkien aikaa ja jo rautakaudelta on löydetty kuvauksia naisjumaluudesta, jotka vastaavat myöhempien aikojen Freijan kuvausta. Suomessahan ei viikinkiaikaa tunnusteta aikakaudeksi lainkaan, vaan Suomessa hypätään suoraan rautakaudesta keskiaikaan tai myöhäisempään rautakauteen, mutta muualla Skandinaviassa ja Länsi-Suomessa rautakauden loppukaarretta kutsutaan kuitenkin viikinkiajaksi. Viikinkiaika ajoittuu ajallisesti noin vuosien 800-1050 välille ja jo ennen tätä ajanjaksoa on siis löydetty viitteitä Freijasta, muun muassa kivisiä pienoispatsaita, joiden epäillään esittävän nimenomaan Freijaa. En kuitenkaan käy tässä tällä kertaa…

Read More Read More

Jumaluudet eri Eddoissa

Jumaluudet eri Eddoissa

Taisin haukata melkoisen palan luvatessani kirjoittaa jumaluuksista Eddojen ja shamanismin näkökulmasta. Tämä on nimittäin aihealue, jonka käyn läpi kursseilla ja aina siis kasvotusten, koska aihe herättää hyvin paljon kysymyksiä ja keskustelua. On todella hedelmällistä keskustella ja, hienosti sanottuna, reflektoida näitä asioita ryhmässä, mutta kenties senkin aika vielä tulee. Juuri nyt olen nimittäin varailemassa tiloja tulevan kevään shamanismin peruskurssia ja seidrin perusteita varten sekä kesän rummun- ja sauvantekokurssia varten ja tarkoituksena olisi saada syksyllekin vielä syventävä seidrin jatkokurssi sekä esi-isä ja…

Read More Read More

Eddojen merkitys skandinaavisessa shamanismissa

Eddojen merkitys skandinaavisessa shamanismissa

Niille, jotka ovat lukeneet kauemmin blogiani, on varmaan käynyt selväksi, että oma shamanismini on voimakkaasti kytketty Skandinaaviseen mytologiaan. Ja toki tuosta banneristakin se käy aika selvästi esille, mutta niille lukijoille, jotka vain piipahtavat täällä, kerrottakoon että on olemassa shamanismia, joka on pääasiassa irrotettu kaikista mytologioista, shamanismia, joka ottaa hieman sieltä ja täältä ja shamanismia, joka perustuu nimenomaan johonkin tiettyyn maailmankuvaan, mytologiaan tai uskomusjärjestelmään. Sitten on vielä lukemamaton määrä erilaisia suuntauksia, joissa shamanismi on vain yksi osa suuntauksen harjoittamisen menetelmistä. Niin,…

Read More Read More

Alvablot -kuolleiden muistamisen juhla

Alvablot -kuolleiden muistamisen juhla

Sain kysymyksen, jossa toivottiin tarkempaa kuvausta alvablotista ja sen vietosta. Olen joskus kirjoittanut, että alvablotilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä pyhäinpäivän eikä varsinkaan nykyisen Halloweenin kanssa, vaikka se ajallisesti ajoittuukin samoihin aikoihin. Pyhäinpäivää eli se, jota aikaisemmin kutsuttiin pyhäinmiestenpäiväksi, vietetään Suomessa nykyään aina lauantaina, aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta. Ennen vuotta 1774, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia, se oli viikonpäivästä riippumatta aina 1. marraskuuta, mutta tuolloin se siirrettiin marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin. Lauantaina se on ollut Suomessa vuodesta 1955 lähtien. Samana lauantaina Suomessa katolinen kirkko viettää kaikkien…

Read More Read More

Skadi, talven ja metsästyksen jumalatar

Skadi, talven ja metsästyksen jumalatar

Talvi on saapumassa ja skandinaaviseen mytologiaan liittyvistä jumaluuksista Skadin aika on alkamassa. Mytologiassa myös Hel, Loki ja Odin liitetään talveen, ja ikivanhan ajatuksen mukaan esimerkiksi pitkään kevääseen jatkuvat lumimyräkät johtuvat siitä, ettei Odin halua luovuttaa ja antaa kevään (Freijan ja Frein) tulla. Odinista ja Lokista olen kirjoittanut jonkin verran ja heistä löytyy pilvin pimein tarinaa, mutta Skadi on joutunut taipumaan suositumpien sisariensa Freijan ja Friggan edessä. Skadi on kuitenkin mytologiassa ja siihen perustuvassa uskossa hyvin tärkeä hahmo, koska hän on…

Read More Read More

Lokakuu, oheneva verho ja kiitollisuus

Lokakuu, oheneva verho ja kiitollisuus

Ohi syyskuun läpi repaleisen lokakuun…Kesä ja jopa syyspäiväntasaus on takana. Joka ikinen päivä on tästä eteenpäin joulukuun 21 päivään asti lyhyempi ja lyhyempi kunnes se saavuttaa lakipisteensä talvipäivänseisauksen aikaan. Päivänä, jolloin aurinko ei pohjoisen napapiirin pohjoispuolella nouse lainkaan. Aika ironista, koska työskentelen henkien kanssa ja juuri se aika, jolloin verho on ohuimmillaan ja rako elävien ja kuolleiden välillä pienimmillään, olen lähes lamautunut tästä pimeydestä. En yleensä blottaa, koska, kuten usein olen maininnut niin olen völva enkä aasauskoinen (siis sanan uskovaismerkityksessä). Mutta…

Read More Read More