Browsed by
Kuukausi: tammikuu 2018

Skandinaavisen aasauskon vuodenpyörä

Skandinaavisen aasauskon vuodenpyörä

Vaikka me täällä Suomessa saamme helposti sen käsityksen, että olemme yksin aasauskomme tai sinne kallellaan olevan ajatusmaailmamme kanssa, niin itseasiassa aasausko on melko laajalle levinnyt uskonto, ja yhdistyksiä löytyy Ranskasta, Sveitsistä, Hollannista, Australiasta, Kanadasta, Espanjasta kaksi, Saksasta ja Briteistä kolme ja Yhdysvalloista jopa neljä erillistä yhdistystä. Suomi on ainoa maa Pohjoismaista/Skandinaviasta, jolta ei löydy yhtään rekisteröityä aasayhdistystä (ei siis tarkoita satunnaisesti kokoontuvia yhteisöjä tai ryhmittymiä). Kaikissa muissa maissa ainakin yksi aasauskoinen rekisteröity yhdistys on maassaan saanut jopa virallisen aseman rekisteröitynä…

Read More Read More

Þorrablót

Þorrablót

Þorrablót tai Thorrablot on islantilainen keskitalven juhla, joka ajoittuu islantilaisen kalenterin talvikuukausiin lukeutuvaan Þorriin, ja meidän kalenterimme mukaan tammikuun puolesta välistä tuonne helmikuun puoliväliin. Þorrablótin alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Orkneyinga saagassa kerrotaan, että juhla liittyy suomalaisen kuninkaan Þorri Snærssonin juhlintaan. Saagassa, joka muuten kertoo siitä, miten suomalaiset kuninkaat asuttivat Norjan, kerrotaan että Kveenit harjoittivat vuosittaista uhrijuhlaa Þorrille juuri keskitalven aikaan. Mikäli ei halua hahmottaa menneisyyttä saagojen pohjalta, niin silloin joudun sanomaan, ettei kyseisen juhlan alkuperästä ole faktatietoa, muuta…

Read More Read More

Skandinaavinen mytologia nykyajassa ja populaarikulttuurissa

Skandinaavinen mytologia nykyajassa ja populaarikulttuurissa

Skandinaavinen mytologia oli 1900-luvulle asti lähes ainoastaan Skandinaavien tuntemaa, mutta pian tarinat viikinkien jumalista ja sankareista levisivät laajemmin Eurooppaan alkaen Saksasta ja Britanniasta. Näihin maihin kristinusko oli levinnyt huomattavasti aikaisemmin kuin Skandinaviaan ja suuri osa heidän omasta Germaanisesta ja kelttiläisestä perinteestään oli kadonnut. Tähän perinteen kaipuuseen ilmeisesti Skandinaavinen mytologia antoi vastauksia ja vetosi suuriin joukkoihin. Britanniassa alettiin kääntää islantilaisia saagoja englanniksi ja Saksassa Wagner sävelsi pohjoisten jumaltarustoon perustuvan oopperansa Nibelungin sormus.  2000-luvun loppupuolella mytologia toimi jo pohjana monelle scifitarinalle, fantasiakirjallisuudelle,…

Read More Read More

Haltiat, kääpiöt ja jättiläiset skandinaavisessa mytologiassa

Haltiat, kääpiöt ja jättiläiset skandinaavisessa mytologiassa

Vaanijumalien asuinpaikan, Vanaheimin, lähellä asuvat haltiat, alfit, jotka ovat alkujaan samaa rotua kuin kääpiöt. Kääpiöt olivat Ymirin lihassa eläneitä valkoisia matoja, joille jumalat ensin antoivat ihmismäisen ulkomuodon ja yli-inhimillisen älyn. Tämän jälkeen kääpiöt jaettiin kahteen ryhmään: mustiin, perimiltään pahoihin kääpiöihin, jotka kuuluivat pahantahtoisiin demoneihin. Populaarikulttuurissa mustat haltiat nähdään yleensä samankaltaisina kuin valkoiset haltiat, mutta pahoina. Skandinaavisessa mytologiassa mustat haltiat ovat kuitenkin nimenomaan kääpiöitä. Toisen ryhmän muodostivat valkoiset, hyväntahtoiset valon oliot, jotka edustivat kaikkea hyvää. Heitä Jumalat kutsuivat keijuiksi ja haltioiksi….

Read More Read More

Nornat

Nornat

Nornat ovat skandinaavisen mytologian mukaan naispuolisia olentoja, jotka määräävät ihmisen kohtalon (wyrd) ja elämänlangan pituuden. He ovat itse jumalienkin yläpuolella. Heidän nimensä ovat Urdr ’Menneisyys’ eli sananmukaisesti kohtalo, joka kehrää säikeet. Urd on nornista vanhin ja merkittävin. Verdandi ’Nykyisyys’, joka tarkoittaa sananmukaisena käännöksenä sanaa olla, kiertää säikeet yhteen ja Skuld ’Tulevaisuus’, joka sanatarkasti tarkoittaa sanoja tulee olemaan, katkaisee langan. Nornat asuvat Yggdrasillin juurien vieressä olevan Urdin lähteen luona. Urd lähteen vesi on niin pyhää, että kaikki jotka päätyvät lähteeseen muuttuvat…

Read More Read More

Fenrir, maailmankäärme ja Hel

Fenrir, maailmankäärme ja Hel

Fenrir on skandinaavisessa mytologiassa valtava susi, jonka isä on Loki ja äiti jättiläinen nimeltä Angerboda. Fenririn sisaruksia ovat Maailmankäärme, Hel kuolemanvaltakunnan eli Nilfheimin valtiatar, Odinin Sleipnir hevonen ja Narfe. Narfe on veljensä Valin kanssa Lokin ja Sigynin lapsia.  Aasat heittävät Lokin lapsista suureksi ja vaarallisiksi käyneen käärmeen ja suden sekä muuten vain epämiellyttävän Hellin pois Midgårdista. Syntyessään ja kasvaessaan Asagårdissa Fenrir on aluksi vaaraton olento, mutta susi kasvaa nopeasti valtavaksi hirviöksi ja pelottaa lopulta jopa aasoja. Kerrotaan, että pelkästään Fenririn…

Read More Read More

Fimbulvetr, luonnonkatastrofi

Fimbulvetr, luonnonkatastrofi

Ragnarökiä edelsi siis mytologian mukaan kolme ankaraa talvea, joita kutsutaan nimellä Fimbulvetr eli talvien talvi. Talvien välillä ei ollut kesiä lainkaan, vaan lunta tuprusi jatkuvasti kaikista suunnista. Fimbulvetr kesti kolme vuotta ja sen aikana kaikki maan päällä kuoli. Vastaavanlaista tapahtumaa kuvataan myös suomalaisessa Kalevalassa: Väinämöinen valmistaa uuden koivuisen kanteleen; Pohjolan emäntä lähettää Kalevalaan tauteja tappamaan ihmisiä ja karhun surmaamaan karjaa; Väinämöinen parantaa ihmiset ja kaataa karhun; Pohjolan emäntä piilottaa kuun ja auringon sekä varastaa tulen Kalevalalta; Väinämöinen ja Ilmarinen palauttavat…

Read More Read More

Ragnarök, maailman ja jumalien tuho

Ragnarök, maailman ja jumalien tuho

Näkijättären ennustuksen ja koko Eddan jumalrunojen vaikuttavimpia kohtauksia on maailmanlopun kuvaus. Maailmanloppu, kohtalonomainen ja väistämätön jumalien tuhon ja tuomion päivä, on odotettu ja ennustettu viisaalle Odininille. Ragnarök on maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat. Sana Ragnarök merkitsee yleisimmin hyväksytyn etymologian mukaan ”jumalien tuhoa” tai ”jumalien kohtaloa”.  Ragnarök ei ole seurausta synnistä tai ihmisten tottelemattomuudesta jumalia kohtaan vaan se on ennalta kirjoitettu tapahtuma, joka on seurausta hyvän ja pahan taistelusta. Vastavoimat ovat olleet olemassa aikojen alusta…

Read More Read More

Ilmansuunnat luonnonuskonnoissa

Ilmansuunnat luonnonuskonnoissa

Luonnonuskonnoissa, käsittipä ne miksi tahansa tai ajattelipa niihin kuuluvan sitten mitkä näkemykset tahansa, niin ei voi välttyä törmäämästä ilmansuuntiin ja niiden voimiin.  Kaikissa, siis aivan kaikissa, luonnonuskonnoissa huomioidaan ilmansuunnat länsi, pohjoinen, itä ja länsi.  Osassa myös taivas ja maa sekä jopa ns. keskusta. Suuntia on siis neljä, kuusi tai seitsemän. Ilmansuuntia käytetään kutsuttaessa voimia kyseisistä ilmansuunnista (jokaiselle suunnalla on omat ja erilaiset voimansa tai oikeastaan voiman ilmentymät) ja näiden voimien avulla luodaan pyhiä tiloja tai ns. kehiä vaikkapa seremonioita varten….

Read More Read More

Luonnonuskonnot, pakanuus ja panteismi

Luonnonuskonnot, pakanuus ja panteismi

Olen jo vuosikymmenen ajan miettinyt käsitettä ”luonnonuskonto” noin laajemminkin ja en edelleenkään ole tyytyväinen siihen määritelmään, joka siitä esitetään. Wikipedia esittää määritelmän näin: ”Luonnonuskonto on luonnonpalvontaan perustuva uskonto. Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.”  Tämä kohta ei ole se ongelma ja tätä oikeastaan kuvaa hyvin mistä mielestäni luonnonuskonnossa on kyse, mutta jatko tuottaakin sitten pään vaivaa:…

Read More Read More