Browsed by
Kuukausi: joulukuu 2017

Thorin pukit ja erilaiset joulunajan pukit

Thorin pukit ja erilaiset joulunajan pukit

Suomessa Kekrin aikaan, syksyllä, kekripukit kulkivat talosta taloon pukeutuneina taljoihin, olkiin ja pukinsarviin. Tämä perinne löytyy myös mm. Saksasta ja siellä se on kytköksissä hedelmällisyysrituaaleihin, joilla turvataan tuleva vuosi. Ajallisesti kekri sijoittuu jonnekin nykyisen pyhäinmiesten aikaan, mutta ilmeisesti sitä jatkettiin usein vielä ns. jakoajankin yli. Jakoaikaa tarvittiin tasaamaan aurinkovuoden ja kuuvuoden väliin jäävä noin 12 vuorokauden aukko. Suomesta löytyy myös toinen pukkeihin liittyvä perinne eli nuuttipukki, joka kiersi kekripukin kaltaisissa varusteissa joulun jälkeen taloissa. Alunperin nuuttipukit ilmeisesti kiersivät meuhkaamassa ja…

Read More Read More

Odinin rooli pohjoismaisessa joulussa

Odinin rooli pohjoismaisessa joulussa

Heimskringlassa on saaga, jossa kerrotaan Haakon Hyvästä, joka oli kääntynyt kirstinuskoon ja yritti myös käännyttää mm. norjalaisia huonolla menestyksellä. Eräässä tarinassa kerrotaan, miten Haakon yritti saada kansaansa luopumaan yulesta ja nimenomaan sen juhlan suhteen kansalaiset olivat kaikkein vastahakoisempia. He halusivat pitää kiinni pakanallisesta yulestaan. Lopulta hän sai ihmiset hieman taipumaan kannoistaan ja he omivat osia kristittyjen tavoista yuleensa, mutta pitivät edelleen kiinni myös perinteistään. Näin tekivät myös islantilaiset, jotka taloudellisena kompromissina kääntyivät kristinuskoon, mutta kompromissiin ei kuulunut kaikista omista pakanaperinteistä…

Read More Read More

Völvan sauva

Völvan sauva

Kirjoitin tuossa taannoin shamaanin rummusta, joka on epäilemättä jokaiselle kyseisellä polulla olevalle tärkein väline.  Seidriä harjoittavalle völvalle sauva on kuitenkin yhtä tärkeä väline. Völva tarkoittaakin juuri sauvan kantajaa. Sauvan mytologisesta merkityksestä enemmän artikkelissa Freijasta, joka oli ja on seidrin jumalatar. Metallisia völvan sauvoja on löydetty viikinkiaikaisten naisten haudoista ja ne ovat noudattaneen pääasiallisesti kahdenlaista muotoa eli joko suippomaista värttinää muistuttavaa tai sitten värttinää, jonka päällä on pieni talo. Talo ilmeisesti symboloi jumaluuden asumusta ja värttinä elämänlankojen kehräämistä. Nykyaikaiset seidrin harjoittajat…

Read More Read More

Tonttu, siirappinen lelutyöntekijä vai hapan vanha käppänä?

Tonttu, siirappinen lelutyöntekijä vai hapan vanha käppänä?

Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Sana tonttu tulee ruotsin tomte-sanasta ja tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa eli haltijansa, saunatontut, myllytontut, riihitontut, aittatontut, navettatontut, tallitontut ja kotitontut. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille. Osa haltijoista asui ihmisten elinpiirissä. Näitä olivat esimerkiksi rakennusten haltijat ja hedelmällisyyden ja omaisuuden haltijat, joita siis kutsuttiin myös tontuiksi. Eri rakennuksille oli omat haltijansa. Myös pihaa, karjaa, peltoa tai maaomaisuutta saattoi hallita haltija. Maan haltija on puolestaan suomalaisessa kansanperinteessä nimitys perhettä, taloa, satoa, karjaa ja pihapiiriä hoitavalle…

Read More Read More

Aasauskoinen vai shamaani?

Aasauskoinen vai shamaani?

Tämä on kysymys, joka tuntuu vaivaavan monia ihmisiä ja se, miten shamaani, jonka ei pitäisi uskoa mihinkään (yleisesti ilmeisesti tiedossa oleva määritelmä shamanismille) voi sanoa uskovansa skandinaaviseen muinaisuskoon. Tässä on itseasiassa useampi kysymys, kuin mitä aluksi voisi kuvitella, mutta yritän vastata mahdollisimman selkeästi. Aasauskoisuus on ollut kovassa nosteessa viimeiset 5 vuotta, riippumatta siitä asuuko Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa tai vaikkapa Kanadassa. Syytä ei siihen varmaksi tiedetä. Yhtenä selityksenä on esitetty, että hengellisyys on tutkimusten mukaan lisääntymässä samaan aikaan kuin esimerkiksi…

Read More Read More

Yule ennen ja nyt

Yule ennen ja nyt

Yule ennen Joulun ajan pyhiä vietetään monissa pakanapiireissä, mutta tämä kirjoitus painottuu nyt blogin aihealueeseen eli nimenomaan aasauskoisten tai sinne kallellaan olevien pakanoiden jouluun. Yulen alkuperäinen ajoitus on hämärän peitossa ja osa uskoo sitä vietetyn talvipäivänseisauksen aikaan joulukuun lopussa ja osan mielestä ajankohta on ollut myöhäisempi eli tammikuun puolessa välissä. Myöhempää ajankohtaa on perusteltu sillä, että viikinkiaikana keskitalven katsottiin ajoittuvan tammikuun puoleen väliin. Yulena (jouluna, winter solstices) vietettiin valon voittoa pitkän pimeän syksyn jälkeen ja monet nykyiset joulunviettoperinteet juontavatkin juurensa…

Read More Read More

Miten tieteellisesti tutkia henkistä polkua tai mystiikkaa?

Miten tieteellisesti tutkia henkistä polkua tai mystiikkaa?

Itselläni on syntyjään voimakas tarve kysyä ja tutkia asioita sekä tarve jatkuvasti laajentaa omaa tietämystä. Yhdistettynä koulutuksen myötä saatuun tieteelliseen ajatteluun ja tieteen pelisääntöjen hallintaan, niin tämän blogin aihealue tuottaa valtavasti päänvaivaa. Henkinen polku on aihe, jota ei ole vielä tutkittu siitä näkökulmasta, joka vastaisi omaan tiedonjanooni, ja kun tähän vielä yhdistetään se tosiasia, että ihmisellä on taipumus suhtautua hyvin epäilevästi kaikkiin niihin tutkimustuloksiin, joiden havainnot eivät vastaa omia havaintojamme ja maailmankuvaamme. Siis vaikka joku voisikin todistaa vaikkapa ufojen olevan…

Read More Read More

Riimut

Riimut

Odin oli mm. viisauden ja kuoleman jumala, jolla oli sammumaton tiedonjano. Odinin mielestä tieto oli valtaa, ja hän halusi lahjoittaa tiedon lahjana seuraajilleen. Odin halusi selvittää riimujen salaisuuden, ja niin hän keihästi itsensä Gungnir-keihäällään Yggdrasil-puun kylkeen, ja riippui puun kyljessä yhdeksän päivää. Jumala uhrasi itsensä itselleen. Yhdeksän, oli erittäin merkityksellinen numero muinaisskandinaavisessa taikuudessa (yhdeksän maailmaa), joten hän oppi yhdeksän (myöhemmin kahdeksantoista) maagista laulua ja kahdeksantoista maagista riimua. Riimujen tulkitseminen on vaikeaa, vaikka tuntisikin kaikki yksittäiset riimut, koska on todennäköistä, että…

Read More Read More

Suomi viikinkiaikana

Suomi viikinkiaikana

Suomessa viikinkiajaksi kutsutaan rautakauden jaksoa, joka seurasi merovingiaikaa ja edelsi ristiretkiaikaa. Viikinkiaika on Suomessakin ajoitettu noin vuosiin 800–1050. Vaikka Skandinaviasta löytyy kirjallista aineistoa jo Rooman ajoilta, niin Suomesta löytynee ensimmäinen kirjallinen maininta vasta 1100-1200-luvuilta. Siitä syystä tietomme Suomalaisesta rauta-ajasta perustuu enimmäkseen arkeologiaan ja nimenomaan hautalöytöihin. Silloiset asutusalueet ovat vieläkin huonosti kartoitettuja, joten tietoisuutemme rauta-ajasta tulee varmasti lisääntymään kaivausten edetessä. Arkeologia ei kuitenkaan voi ilman sen aikaista kirjallista materiaalia antaa tarkka kuvaa siitä, miten ihmiset tuolloin elivät, ajattelivat tai tunsivat. Osittaista…

Read More Read More

Frigga, jumalattarista mystisin?

Frigga, jumalattarista mystisin?

Frigga, tylsä ja rauhallinen äitihahmo kehräämässä pellavaa. Ihmisten mielissä kuollut jumalatar, jota kukaan ei oikein enää edes muista. Vaiko peräti noita? Vaiko sittenkin jopa itse Äiti Maa? Frigga on aasatar, jumaläiti ja hedelmällisyyden ja avioliiton jumalatar. Frigga on jumalien kuningatar ja ainoastaan hänellä on oikeus istua valtaistuimella miehensä Odinin rinnalla.Hänen kerrotaan avustavan naisia synnytyksissä ja lasten nimeämisissä. Hän kykenee Odinin lailla näkemään tulevaisuuteen. Hän on pääjumalatar Asagårdissa, missä hänen salinsa, Fensalir (vesisali) sijaitsee. Frigga on jumalista vanhin siinä mielessä, että…

Read More Read More